Nuori seurustelee

Nuoren seurustelu saattaa herättää vanhemmissa monia tunteita: hämmennystä, iloa, ylpeyttä, huolta. Nuoren tunteet voivat ailahdella jännityksen, huikean ilon, pelon, surun, epävarmuuden, odotuksen ja ties minkä välillä. Moni vanhempi pohtii, minkä ikäisenä lapsen seurustelun voi sallia. Pitääkö seurustelua rajoittaa? Mitä tehdä, jos seurustelu häiritsee nuoren koulunkäyntiä tai ajanvietto seurustelukumppanin kanssa muodostuu rajattomaksi?

Jos seurustelusta uhkaa tulla elämän pääasia ja se vie nuoren kaiken energian, vanhempien on asetettava nuoren seurustelulle raamit. Nuoren luonnollinen reaktio on vastustus ja ajatus siitä, ettei hänen elämänsä kuulu vanhemmille. Tähän vanhemmat voivat vastata, että alaikäisen elämästä huolehtiminen yksinkertaisesti kuuluu vanhemmille.

Varhaisnuoruudessa, alle 15-vuotiaana, ei ole vielä vakavan seurustelun aika. Vakavat seurustelusuhteet jarruttavat ja vievät energiaa nuoren muulta kehitykseltä. Varhaisnuori ei kykene tunteidensa myllerryksessä aitoon vastavuoroiseen seurusteluun, ja suhteet ovat usein itsekkäitä ja tyydyttävät vain omia tarpeita. Nuoren pitää saada rauhassa ihastua ja rakastaa kaukaa turvalliselta etäisyydeltä.

Perhe voi laatia yhdessä ”säännöt” seurustelulle. Silloin on hyvä, että molemmat seurustelukumppanit ovat paikalla. Parasta olisi, että molempien perheissä noudatettaisiin samoja sääntöjä. Nuoria on hyvä kehottaa miettimään keskenään seurustelunsa sääntöjä ja jakamaan keskustelemalla kummankin arvot ja odotukset. Heidän on tarpeen määritellä myös läheisyyden rajat. Vanhempi voi kertoa nuorille, millaisissa tilanteissa ajaudutaan helposti seksiin, vaikka se ei ollut suunnitelmissa.

Jos nuoren seurustelukumppani on vanhemman mielestä kaikkea muuta kuin sopiva omalle lapselle, varmin tapa liimata heidät yhteen on vastustaa seurustelua. Silloin nuorilla on yhteinen vihollinen, mikä pitää heidät yhdessä. Nuorelle ei jää tilaa tehdä omia johtopäätöksiä yhteensopivuudesta, kun hänen on vastustettava vanhempien mielipidettä. Vanhempi voi toki jutella nuoren kanssa ja hienovaraisesti ilmaista ihmettelyään tai huoltaan, vaikka ei seurustelua kielläkään.

Ensimmäiset nuoruuden suurella rakkaudella ja tunteen palolla alkaneet seurustelusuhteet vakiintuvat harvoin pysyviksi parisuhteiksi. Nuorelle seurustelusuhteen loppu voi olla tosi kova paikka. Varsinkin ensirakkauden päätös tuntuu katastrofilta ja elämän lopulta. Erityisen kipeä tilanne on silloin, jos nuori tulee hylätyksi yhtäkkiä tai seurustelukumppani on rakastunut toiseen.

Helppo ei ole myöskään sen osa, joka haluaa syystä tai toisesta lopettaa suhteen. Joskus nuorten seurustelujen loppumiset ovat dramaattisia. Toinen voi ilmoittaa tekstiviestillä suhteen loppumisesta ja mahdollisesti jo uudesta suhteesta toisen kanssa.

Vaikka nuori voi seurustelun päätyttyä eristäytyä ja kääntää selkänsä vanhemmilleen aran asian kanssa, vanhempien tulee olla saatavilla ja mukana nuoren surussa. Tärkeää on, ettei vanhempi mitätöi nuoren tunteita, vaan antaa niille tilaa. Ero tuntuu nuoresta oikeasti maailmanlopulta. Tytöt ja pojat kummatkin ottavat suhteen loppumisen rankasti, jos he joutuvat jätetyiksi. Yhdeltä menee ruokahalu, toiselta viimeinenkin innostus koulunkäyntiin. Vanhempi voi kertoa omista nuoruuden kokemuksistaan ja osoittaa, että kaikesta selvitään, vaikka sillä hetkellä asia tuntuukin ylitsepääsemättömältä.

Nuoren surua täytyy ymmärtää. Vanhempi voi sanoittaa nuoren tunteita: Tiedän, että sinusta tuntuu pahalta. Näen, että olet surullinen erosta jne. Eron hetkellä on turha lohdutella, että uusia seurustelukumppaneita tulee tai että aikaisempi kaveri ei ollut sittenkään se oikea. Nuori tarvitsee myötäelävää kuuntelijaa. Kuuntelija kertoo, että nyt tuntuu tosi pahalta ja että myös kuuntelija on pahoillaan tilanteesta.

Jos nuoresta tuntuu vaikealta puhua asiasta, vanhempi voi pyytää nuorta kirjoittamaan siitä hänelle. Monet nuoret kirjoittavat päiväkirjaa, johon puretaan omaa elämää. Nuorta kannattaa kannustaa päiväkirjailuun, sillä monesti kirjoittaminen auttaa. Sen lisäksi olisi tärkeää, että nuori pystyisi puhumaan tunteistaan ja suruistaan. Kuuntelevat korvat, myötäeläminen ja kiireetön aika ovat sopiva lääke murheelliselle sydämelle.

Nuori ei aina halua jakaa rakkaussurujaan omien vanhempiensa kanssa. Jos nuori vaikuttaa masentuneelta, sulkeutuu omaan maailmaansa ja vetäytyy kavereiden seurasta, vanhemmat voivat vihjata tilanteesta jollekin nuoren luottohenkilölle, kuten läheiselle isovanhemmalle, kummille, jollekin nuorelle tärkeälle sukulaiselle tai ystävälle. Tämä voi ottaa nuoreen yhteyttä ja avata tilaisuuden puhumiseen. Vaikkei nuori avautuisikaan heti, yhteydenotto voi olla merkityksellinen muistutus siitä, että nuoren ulottuvilla on välittäviä aikuisia. Luotettavan aikuisen läsnäolo ja yhteinen tekeminen virkistää joka tapauksessa mieltä ja antaa toivoa.