Miten rauhoittaa raivoava lapsi?
Kaikki lapset turhautuvat ja kiukuttelevat ajoittain. Vihan tunteisiin on jokaisella lupa, ja ihan tavalliseen perhe-elämään kuuluu erilaisia ristiriitatilanteita.
Muun muassa temperamentti, luontainen tapa reagoida tilanteisiin, vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti lapsi suuttumustaan ilmaisee esimerkiksi huutamalla tai heittelemällä leluja.
Sillä, miten aikuinen toimii, kun lapsi ilmaisee voimakkaasti tunteitaan, on suuri merkitys. Kun vanhempi osaa säädellä omia tunteitaan, se auttaa myös lasta ja antaa tälle mallin, miten selvitä omien tunteiden kanssa.
Mitä pienempi lapsi, sitä vahvemmin hän tarvitsee vanhemman apua tunteidensa hallitsemiseen. Ajan kanssa ja aikuisen opastuksella lapsi oppii säätelemään tunteitaan paremmin.
Seuraavat käytännön vinkit voivat auttaa rauhoittamaan voimakkaan tunteen vallassa olevaa lasta.
- Yritä pysyä rauhallisena, sillä tunteet tarttuvat. Vanhemman empaattisuus ja levolliset otteet rauhoittavat lasta ja näyttävät lapselle mallin, että isoistakin tunteista selvitään.
- Joskus itseä voi auttaa, jos ajattelee, että lapsi on tunteiden säätelytaidoiltaan vielä keskeneräinen ja saattaa olla hämmentynyt, jopa hädissään, voimakkaista tunteistaan.
- Jos sinun on vaikea pitää itseäsi rauhallisena, ota käyttöön hermoston rauhoittamiskeinoja: poistu tilanteesta hetkeksi, hengitä viisi kertaa syvään ja juo lasi kylmää vettä.
- Lapsen toistuvien raivokohtausten vastaanottaminen voi olla hyvin uuvuttavaa. On tärkeää tiedostaa oman jaksamisensa rajat ja miettiä, miten arkea voi toisissa kohdin helpottaa: tee vain välttämättömimmät asiat ja lisää mahdollisuuksien mukaan omaa lepoa ja virkistäytymistä.
- Jos huoli omasta voimakkaasta reagoinnista lapsen raivokohtauksiin jatkuu, hae apua. Esimerkiksi oman kunnan neuvolassa, perheneuvolassa ja terveyskeskuksessa on ammattilaisia, jotka ovat tottuneet kohtaamaan vanhempia mitä erilaisemmissa tilanteissa.
- Osoita lapselle, ettet pelkää tai mene rikki hänen raivostaan. Anna lapsen purkaa pettymyksensä tai turhautumisensa.
- Pysy lapsen seurassa. Lapsi selviää isoista tunteista vain aikuisen tuella. Sen vuoksi raivoavaa lasta ei voi jättää yksin. Lapsi saattaa yksin jäädessään kokea, että kukaan ei kestä häntä ja hänen tunteitaan.
- Voit poistua hetkeksi tilanteesta, jos tunnet hermostuvasi.
- Jotkut lapset rauhoittuvat parhaiten vanhemman sylissä, toiset taas eivät voi sietää kosketusta raivon hetkellä. Tällöin riittää, että olet samassa huoneessa. Voit antaa mallia rauhallisesta hengittämisestä ja kertoa, että odotatte yhdessä siihen asti, että kurja olo menee ohi.
- Lapsen on tärkeä saada kokemus, että aikuinen yrittää ymmärtää, miltä hänestä tuntuu.
- Yritä hahmottaa, mistä lapsen raivossa tai kiukussa on kyse. Pelkästään lapsen käyttäytymiseen reagoiminen ei välttämättä kerro suoraan, mistä on kyse. Yritä tunnistaa lapsen tunne ja tarve käyttäytymisen takana. Joskus vihainen lapsi onkin surullinen jostain.
- Sanoita lapselle, mitä näet ja ajattelet: ”Näen, että sinua harmittaa nyt tosi paljon. Suututtaako sinua se, kun jouduimme lähtemään kotiin?”
- Kun vanhempana yrität ymmärtää lapsen tunnetiloja ja puhut niistä ääneen, myös lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään niitä.
- Kerro ja osoita lapselle, että kaikenlaisia tunteita on ja saa olla, mutta niitä on hyvä ilmaista niin, ettei vahingoita toisia tai itseään.
- Harjoitelkaa yhdessä tunteen hallinnan keinoja. Selvittäkää yhdessä lapsen kanssa, mikä on hänelle sopivin tapa rauhoittua. Haluaako hän olla sylissä, tiukassa paketissa peiton sisään käärittynä tai majassa pöydän alla katseilta suojassa? Vai tarvitseeko lapsesi purkaa tunne hyppimällä, työntämällä seinää tai puristelemalla muovailuvahaa?
- Erilaisia rauhoittumistapoja kannattaa kokeilla rauhallisella hetkellä ja sopia etukäteen, miten toimitaan, kun kiukku alkaa nousta.
- Jos lapsi vahingoittaa itseään tai muita, voi olla järkevintä pitää lasta hetki sylissä. Lempeän napakalla otteella estetään lasta vahingoittamasta itseään tai muita. Lapselle on hyvä kertoa rauhallisella äänensävyllä, että päästät irti heti, kun hän rauhoittuu.
- Lapsen tunnetaitojen kehittymiselle on merkitystä myös sillä, miten vanhempi puhuu omista tunteistaan ja osaa niitä säädellä. Voit kertoa tunteistasi arkipäiväisessä puheessa, esimerkiksi ”Kyllä minua harmitti, kun…” ja ”Tulin tosi iloiseksi, kun…”.
- Kun lapsi on rauhoittunut, on tärkeää käydä läpi, mitä tapahtui. Lapselta voi kysyä, millainen olo tällä nyt on.
- Kerro lapselle, että kaikkia kiukuttaa joskus ja että harjoittelette kiukun hallitsemista yhdessä.
- Rauhoituttuaan lapsi voi olla surullinen tai kokea syyllisyyttä käytöksestään. Rauhallinen hetki sylissä auttaa lasta ymmärtämään, että kaikki on taas hyvin. Lapsen on tärkeää saada vahvistus, että hän on edelleen vanhemmalle tärkeä ja rakas, vaikka hänen tekojaan ei hyväksytä.
- Älä vaadi lapselta anteeksipyyntöä. Voitte yhdessä miettiä, millä tavalla lapsi voi osoittaa olevansa pahoillaan, esimerkiksi auttamalla korjaamaan lattialle heittämänsä tavarat.
- Jos on vielä tarpeen, ratkaiskaa tilanne, josta lapsen kiukku alun perin leimahti.
- Pohtikaa lapsen kanssa, onko jotain tiettyjä tilanteita, joissa hän suuttuu helposti. Lapsen on hyvä oppia tunnistamaan ”tulenarkoja” tilanteita ja opetella tapoja, joilla niistä selviää ilman voimakasta tunteenpurkausta.
- Jos lapsella on usein raivonpuuskia, mieti, onko lapsen arjessa jotain, mikä turhauttaa tai uuvuttaa häntä erityisesti:
- Nukkuuko lapsi riittävästi? Väsyneenä kiukku tulee helpommin ja tunteita on vaikeampi hallita.
- Onko arki lapsen silmissä ennakoitavaa? Tutut, samana toistuvat rutiinit päivässä rauhoittavat ja tuovat turvaa.
- Saako lapsi tarpeeksi vanhemman huomiota ja syliä, kiitosta ja ihailua? Lapselle kielteinenkin huomio on parempi kuin ei huomiota ollenkaan.
- Saako lapsi sopivasti ja ikätasonsa mukaisesti päätösvaltaa itseään koskevissa asioissa? Esimerkiksi päättää, mitä laittaa päälle tai neuvotella vanhemman kanssa jostain säännöstä. Mahdollisuus tehdä omia valintoja voi vähentää turhautumista.
- Voiko joitain hankaliksi koettuja arkisia tilanteita välttää? Voisiko esimerkiksi ruokakaupassa käydä niin, ettei lapsen tarvitse tulla sinne mukaan pitkän hoitopäivän jälkeen?
- Jos jaksat, vie hankala tilanne, esimerkiksi pukeutuminen, läpi hassuttelemalla, harhauttamalla tai ”kilpailemalla” lapsen kanssa.
Lapsen kehityksessä on vaiheita, jolloin oman tahdon harjoittelu ja vanhemman asettamien rajojen koettelu ovat normaalia ja tarpeellista itsenäisyyteen kasvua. Etenkin lapsen ollessa tahtoiässä, noin 2–3-vuotias, aiemmin mahdollisesti mukavasti sujuneet arjen perustoiminnot saattavat muuttua takkuisiksi ja kiukkua esiintyä aiempaa enemmän.
Arjen sujumiseen vaikuttavat lisäksi lapsen temperamentti, eli luontainen tapa toimia ja suhtautua asioihin, sekä muutokset lapsen elämässä, kuten pikkusisaruksen syntymä, muutto tai vanhempien ero. Myös arjessa voi olla jotain lasta kuormittavia asioita, jolloin väsymys purkautuu kiukkuna.
Lapsen raivokohtaukseen rauhallisesti suhtautumista voi helpottaa, kun yrittää ymmärtää syitä lapsen käyttäytymisen taustalla. Vanhemman kannattaa yrittää vaikeissakin tilanteissa miettiä/pohtia, mikä selittää lapsen käytöstä: onko lapsi väsynyt tai nälkäinen? Ikävöikö lapsi läheistä ihmistä tai jännittääkö päivähoitoon menoa? Harvoin vanhempi voi olla varma lapsen tunnetilasta, mutta jo kiinnostus lapsen tunteita ja kokemuksia kohtaan voi auttaa löytämään toimivia keinoja luovia hankalien tilanteiden läpi.
Aiheeseen liittyvät
Vinkkejä tiukkoihin tilanteisiin
- Pinna palaa lapsen kanssa
- Lapsi on uhmaiässä
- Miten saada lapsi rauhoittumaan illalla?
- Miten saada aamulähdöt sujuviksi lapsen kanssa?
- Lapsen käyttäytymisen taakse kurkistaminen
- Lapsen haastava käytös voi vaatia apua