Vanhemmuus jatkuu eron jälkeenkin

Vanhemmat voivat lievittää lapsen ahdistusta ja auttaa häntä sopeutumaan muutokseen, kun he jaksavat sallia ja ymmärtää lapsensa vaikeat tunteet ja auttaa häntä niiden kanssa. Lapsen tunteet voivat olla ristiriitaisia: suru, pelko, pettymys, epäluottamus, turvattomuus, raivo, viha, ikävä, syyllisyys, joskus myös helpotus.

Vaatii herkkyyttä ja kykyä nähdä lapsen todelliset tarpeet, jotta voi asettua lapsen asemaan ja auttaa häntä. Tämä on vaikeaa: vanhempi ei välttämättä tahdo tai jaksa nähdä lapsensa surua. Lapsi kuitenkin tarvitsee turvallisuutta, rakkautta ja mahdollisuutta puhua tunteistaan ja huolistaan. Aikuisen velvollisuus on turvata lapselle riittävän turvallinen lapsuus.

Käytännössä vanhempi on erokriisin keskellä usein erilainen kuin tavallisesti: ehkä hiljaisempi, ärtyneempi, itkuisempi. Lapselle on tärkeää sanoa, että syy tähän ei ole lapsessa. Lapsi syyllistyy asioista, joista ei puhuta avoimesti ja luulee, että vika on hänessä. Lapselle voi sanoa: Äiti on nyt surullinen, mutta se ei ole sinun syysi. Lapselle saa kertoa, että on surullinen ja välillä itkettää. Omat vaikeat tunteet käsitellään kuitenkin toisen aikuisen kanssa.

Kaiken myllerryksen keskellä lapsen tulisi saada kokea, että erosta huolimatta molemmat vanhemmat rakastavat aina lastaan: vaikka parisuhde päättyy, vanhemmuus jatkuu. Vanhempien velvollisuus on edelleen huolehtia lapsestaan ja tarjota hänelle riittävän turvallinen lapsuus. Vaikka puolisot saattavat olla loukattuja ja vihaisia, lapsen etu vaatii aikuismaista käytöstä. Vanhempien on tehtävä parhaansa, jotta vanhempien välinen ristiriita ei siirry vanhemman ja lapsen väliin.

Muista, että olette molemmat edelleen vanhempia. Osallistu lasten koulun juhliin ja vanhempainiltoihin, matseihin ja matineoihin. Jos et voi mennä yhdessä ja istua entisen kumppanisi vieressä, mene kuitenkin ja istu etäällä entisestä puolisostasi. Pääasia on, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapselle tärkeisiin tapahtumiin.

Lapsella on alttius koetella vanhempia: testata, kumpi olisi mukavampi ja kumpi antaisi helpommin periksi. Sovi yhteisistä pelisäännöistä toisen vanhemman kanssa. Yhteisiä pelisääntöjä kaivataan esimerkiksi kotiintulojaoissa, tietokoneen käytössä, TV:n katsomisessa, ikärajoissa, viikkorahoissa, bileissä, kavereiden luona yöpymisissä ja matkoissa.