Elämää vanhempien eron jälkeen

Vanhempien ero ei väistämättä aiheuta lapselle ongelmia myöhemmin elämässä. Vaikeasta tilanteesta selviäminen yhdessä välittävien aikuisten avulla voi lopulta kasvattaa lapsesta entistä vahvemman ja kypsemmän. Se voi luoda lapselle kokemuksen siitä, että elämän vaikeita asioita voi kohdata ja niistä voi selvitä. Vaikeista tunteista huolimatta kenenkään ei tarvitse luopua omanarvontunteestaan tai itsekunnioituksestaan. Tämä kasvattaa itseluottamusta, uskoa elämään ja omaan selviämiseen muissakin elämän haasteissa. Parhaassa tapauksessa ero on lopulta lapselle kasvun mahdollisuus. On myös erotilanteita, joita lapsi toivoo ja jotka helpottavat lapsen elämää.

• Kerro lapselle erosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kerro asia yhdessä kumppanisi kanssa – vaikka päätös ei olisi ollut yksimielinen. Korostakaa, että ero on aikuisten välinen asia. Lapsi ei ole siihen syyllinen eikä olisi voinut vaikuttaa päätökseen mitenkään. Vakuuta lapselle kerta toisensa jälkeen, ettei hän ole syypää eroon – vaikka lapsi ei itse tätä asiaa ottaisikaan esille. Kerro lapselle, että vaikka vanhemmat eivät enää asu yhdessä, he molemmat rakastavat edelleen lasta ja haluavat olla hänen kanssaan ja huolehtia hänestä.
• Kerro lapselle, kuinka arki muuttuu. Kerro esimerkiksi kuka muuttaa ja minne. Voit kertoa, ettet itsekään tiedä vielä vastausta kaikkeen. Kerrot, kun olet selvitellyt asiaa. Useimmiten on hyvä, jos sisarukset saavat edelleen asua yhdessä. Kerro lapselle, kuinka toisen vanhemman luo mennään, mitä leluja ja huonekaluja siellä on, missä lapsi nukkuu, missä syödään, onko lapsella oma huone, onko lähellä kavereita.
• Rohkaise lasta puhumaan tunteistaan, anna lupa kaikkiin tunteisiin. Joskus tunteista on helpompi puhua esim. tarinan tai leikin avulla. Kerro, että kaikki tunteet ovat normaaleja ja hyväksyttyjä. Voit nimetä tunteita lapsen avuksi: Näen, että olet surullinen. Haluatko puhua siitä? Yhdessä voidaan miettiä keinoja tulla toimeen vaikeiden tunteiden kanssa. Sellaisia voivat olla vaikka liikunta, keskustelu, kirjoittaminen, maalaaminen, musiikki, itkeminen, mukavien asioiden tekeminen, hieronta ja läheisyys. Vaikka tunteet ovat sallittuja, niiden vallassa ei voi tehdä mitä vain: esimerkiksi toisten ihmisten ja esineiden vahingoittaminen on kiellettyä.
• Varaudu lapsen kysymyksiin ja vastaa huolella. Useimmat lapset esittävät kysymyksen miksi: Miksi teidän piti erota? Vastauksesi jää lapsen muistiin, hän pohtii sitä vielä monta kertaa ja se voi muokata vahvasti hänen asenteitaan. Vastaa rehellisesti, mutta älä kuormita lasta aikuisten asioilla.
• Vaali pienen lapsen suhdetta ensisijaiseen hoitajaan ja pidä se vahvana. Suhdetta toiseen vanhempaan pidetään yllä lapsen kehitystason mukaan. Esimerkiksi alle vuoden ikäisen vauvan tulisi asua kokonaan toisen vanhemman luona ja tavata toista vanhempaansa päiväsaikaan. Vuoden ikäinen voi olla erossa hoivaavasta aikuisesta korkeintaan vuorokauden ahdistumatta liikaa. Pienen lapsen on vaikea hahmottaa aikaa ja ymmärtää, ettei ero ole lopullinen. Hän saattaa kokea menetyksen tunteen kerta toisensa jälkeen, eikä ehkä uskalla enää kiintyä kehenkään. Kun lapsi kasvaa, toisen vanhemman luona vietettyä aikaa voi lisätä vähitellen. Lapsen kehitystason mukainen eteneminen asumisjärjestelyissä mahdollistaa sen, että lapsella on turvallinen kiintymyssuhde molempiin vanhempiinsa. Jos lapsi ilmaisee pahoinvointia, aikuisten on reagoitava siihen heti ja tarkasteltava ovatko asumis- ja hoitojärjestelyt lapsen edun mukaisia.
• Pidä kiinni lapselle tutuista arkipäivän rutiineista ja rytmistä. Lasta helpottaa, jos muutoksista huolimatta jotkut asiat pysyvät muuttumattomina, esim. koti, koulu, päiväkoti, kaverit, leikkipiha, harrastukset ja suhteet läheisiin ihmisiin. Eihän yhteys toisiin isovanhempiin katkea eron vuoksi? Muistathan kertoa erosta päiväkodissa tai koulussa?
• Älä mustamaalaa lapselle toista vanhempaa. Pura omat vaikeat tunteesi jonkun toisen aikuisen kanssa. Lapsen on saatava säilyttää myönteinen mielikuva molemmista vanhemmistaan – kunnioita ja tue tätä suhdetta. Väsyneenä ja kiukkuisena saattaa sattua ylilyöntejä. Sano lapsellesi silloin, että oli väärin haukkua toista vanhempaa. Kerro, että tiedät miten tärkeä hän on lapselle. Pyydä anteeksi.
• Estä toista mustamaalaamasta sinua lapsellenne. Pyydä entistä puolisoasi lopettamaan haukkumisesi, vetoa lapsen etuun. Kerro lapsellesi, että toinen vanhempi on vihainen ja saattaa tämän vuoksi käyttäytyä ikävästi. Sano, että asia tekee sinut surulliseksi. Kerro, että uskot, että se menee ohi. Jos keskusteluyhteys toiseen vanhempaan on poikki, ota yhteys lastensuojeluviranomaiseen. Kerro hänelle huolestasi, kuinka toisen vanhemman sinusta sanomat sanat voivat vaikuttaa lapseesi.
• Sovi toisen vanhemman kanssa lapsen säännöllisistä tapaamisista. Kerro sopimuksesta lapselle hänen ymmärrystään vastaavalla tavalla: pieni lapsi ei ymmärrä esimerkiksi, mitä joka toinen viikonloppu tarkoittaa. Ethän käytä lasta viestinviejänä toiselle vanhemmalle. Lasta ei voi pakottaa toisen vanhemman luokse: toisen vanhemman koti ei ole aina turvallinen esim. päihdeongelman vuoksi. Turvaudu tällaisissa tilanteissa lastensuojeluviranomaisiin.
• Anna lapselle aikaa sopeutua paluuseen toisen vanhemman luota. Älä ota lapsen kärttyisyyttä henkilökohtaisena loukkauksena, lapsella on ollut sinua ikävä. Puhelut ja viestit ja poissa olevan vanhemman valokuva auttavat pitämään yhteyttä yllä erossa. Pienellä lapsella tuttu unilelu, rätti, tyyny tai peite voi olla tärkeä pitää mukana kummankin vanhemman kotona. On hyvä, jos lapsella on molempien vanhempien luona jokin oma soppi tai huone.
• Unohda laatuaika ja superelämykset. Kun yhteistä aikaa on vähemmän, saatat haluta antaa lapselle huippuhetkiä. Lapsi kuitenkin toivoo tavallista arkea vanhemman kanssa ja tarvitsee kummassakin kodissaan rajat. Muista huolehtia myös itsestäsi nukkumalla riittävästi ja tekemällä asioita, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä.

Lukemista lapsen kanssa:  Niemelä, S. & Kääriänen, A. Millan äiti ja isä eroavat – miten lasta voi auttaa vanhempien erotessa. 2008. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry.