Kuka kiusaa, ketä kiusataan?
Millainen kiusaaja tai kiusattu on? Mitkä ominaisuudet tekevät jostain oppilaasta kiusaajan? Onko olemassa joitain ulkoisia tai persoonallisuuteen liittyviä piirteitä, jotka altistavat kiusatuksi joutumiselle tai provosoivat kiusaajia? Yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, mutta koska kiusaaminen tapahtuu ryhmässä, kannattaa tarkastella kiusaamista yhteisöllisestä näkökulmasta.
Kiusaaminen on ryhmäilmiö. Se kehittyy tyypillisesti ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten keskinäisiin suhteisiin. Siihen liittyy yleensä myös vääristynyt vallan tavoittelu.
Kiusaaminen koskettaa muitakin kuin vain kiusaajaa ja kiusattua, uhria. Kiusaajalla voi olla apuri, joka ei aloita kiusaamista, mutta menee helposti mukaan tilanteeseen. Vahvistaja puolestaan voi nauraa ja kannustaa kiusaajaa. Uhrilla voi olla puolustaja, joka yrittää lopettaa kiusaamisen.
Ulkopuolinen näkee kaiken, mutta pysyttelee taustalla ja vaikenee. Samalla hän huomaamattaan hyväksyy ja mahdollistaa kiusaamisen. Nekin osallistuvat kiusaamiseen, jotka eivät uskalla puuttua siihen – he ehkä pelkäävät, että joutuvat itse kiusaamisen kohteeksi.
Aivan tavalliset, mukavat lapset saattavat osallistua kiusaamistilanteisiin. Ilmeisesti lähes jokainen ryhmä pyrkii löytämään keskuudestaan yhden tai useamman syntipukin, ja melkein jokaisesta ryhmästä löytyy tähän muottiin sopiva henkilö. Kun kiusaaminen tapahtuu ryhmässä, kukaan ei koe olevansa siitä vastuussa ja jokainen mahdollistaa sen, että kiusaaminen jatkuu.
Systemaattisen, pitkäkestoisen kiusaamisen kohteeksi joutuminen on lapselle vakava kehityksellinen riski. Yhteenkuuluvuuden tunne ikätovereiden kanssa on lapselle välttämätöntä. Koulu ja erityisesti luokka muodostavat sosiaalisen ympäristön, johon oppilaiden kaverisuhteet keskittyvät useiden vuosien ajaksi. Nämä kaverisuhteet ovat erityisen merkityksellisiä lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Vertaisryhmä muovaa vahvasti lapsen omanarvontunnetta. Vertaissuhteet tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden harjoitella vuorovaikutustaitoja ja saada palautetta omasta toiminnasta. Vertaissuhteissaan lapsi ja nuori muun muassa rakentaa minäkäsitystään suhteessa toisiin, muokkaa persoonallisuuttaan, kehittää tiedollista osaamistaan oppimalla yhdessä samalla tasolla olevien ystävien kanssa ja omaksuu asenteita, arvoja ja normeja.
Lapsi kaipaa päivittäistä vahvistusta ikätovereiltaan: olet hyvä tyyppi, kanssasi on mukava olla ja kuulut joukkoon. Lapsiryhmässä kehitytään yhdessä itsekeskeisyydestä kohti eläytyvämpää vuorovaikutusta. Näin ollen vertaisryhmällä on merkitystä lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Torjuttu lapsi ei pääse harjoittelemaan vuorovaikutustaitojaan ja hänellä on usein hyvin vähän myönteistä vuorovaikutusta ryhmässä. Niin kiusaajien kuin kiusattujen liittyminen vertaisryhmään on usein epäonnistunut.
Kun kiusaaja aloittaa kiusaamisen, hän ei välttämättä ole uhrille vihainen tai suuttunut tälle mistään erityisestä asiasta. Kiusaaminen ei useimmiten ole seurausta siitä, että uhri sanoo tai tekee jotain kiusaajaa erityisesti suututtavaa, vaikka kiusaaja saattaakin puolustautua väittämällä niin. Kiusaaminen muodostuu pikemminkin tavaksi, jolla kiusaaja dominoi uhriaan ja varmistelee asemaansa toverijoukossa.
Ryhmässä vallitsevat kulttuuriset arvostukset määrittelevät usein sitä, mistä asioista oppilaita ryhmässä kiusataan. Usein kiusatun erilaisuus mainitaan kiusaamisen syyksi. Todellisuudessa erilaisuus voi olla tuotettua erilaisuutta, joka syntyy mielikuvista ja tarinoista. Tätä erilaisuutta tuotetaan luomalla kiusatulle tietynlainen maine, jota levitetään tarinoiden avulla.
Erilaisuuden leima voidaan periaatteessa tuottaa kenelle tahansa yhteisön jäsenelle, sillä kaikki me olemme erilaisia. Helpoiten erilaiseksi voidaan kuitenkin leimata sellaiset oppilaat, jotka poikkeavat yhteisön arvostuksista esim. mielipiteidensä, vaatetuksensa tai perheen ominaisuuksien takia. Eri kouluissa kiusataan eri syistä, koska niissä vallitsee erilainen kulttuuri erilaisine arvostuksineen.
Aiheeseen liittyvät
Lisää tukea kiusaamiseen
- Kiusaaminen - mitä vanhemmat voivat tehdä?
- Kiusaaminen - mitä koulussa voidaan tehdä?
- Nettikiusaaminen
- Nettikiusaamisen ehkäiseminen
- Nuoret ja nettikiusaaminen kyselyn tulokset
- Vertaistukea kiusaamista kokeneiden lasten vanhemmille
- Vertaistukea kiusaamiseen osallistuneiden lasten vanhemmille
Lisää lukemista nuoren kehityksestä
- Nuoren nukkuminen
- Nuori kiinnostuu alkoholista
- 12-15-vuotias ja mediankäyttö
- 12–15-vuotiaan persoonallisuuden kehitys
- 12–15-vuotiaan kaverisuhteet
- Vanhemmat 12–15-vuotiaan kaverisuhteiden tukena
- Vanhemmat 12–15-vuotiaan moraalisen kehityksen tukena
- Seksuaalisuudesta puhuminen nuorelle
- Vanhemmat 12–15-vuotiaan fyysisen kehityksen tukena
- Vanhemmat 12-15-vuotiaan liikunnallisen kehityksen tukena
- Nuoren tunteet kuohuvat