Kuinka kehittää mentalisaatiotaitoja?

Mentalisaatiota, eli vanhemman kykyä ja halua pohtia omaa ja lapsen mieltä, on tutkittu paljon. Tutkimukset osoittavat, että vanhemman kiinnostus lapsen ajatuksia, aikeita, toiveita, tunteita ja kokemuksia kohtaan hyödyttää lasta monella tavalla. Vanhemman mentalisaatiokyky tukee lapsen turvallista kiintymyssuhdetta vanhempaansa, vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja lapsen oman mentalisaatiokyvyn kehittymistä eli kykyä ymmärtää itseään ja toisia. Mentalisaatio auttaa sekä lasta että aikuista säätelemään tunteitaan erityisesti hankalissa tilanteissa.

Mentalisaatioon liittyy myös kiinnostus omia tunteita, ajatuksia ja aikeita kohtaan. Kun vanhempi pohtii omia tunnereaktioitaan ja sitä, miten hänen käyttäytymisensä vaikuttaa lapseen, hänen tunteidensäätelynsä voi vahvistua. Mentalisaation ajatellaan olevan taito, jota voi harjoitella ja jossa voi kehittyä.

Mentalisaatiota voi harjoitella pohtimalla sekä omia että lapsen tunteita ja sitä, miten ne voivat vaikuttaa toisiinsa. Kun vanhempi pohtii ja arvostaa lapsensa kokemuksia, lapsi oppii samoja taitoja.

Muistele viime päiviltä tilannetta, jolloin sinulla sujui lapsesi kanssa hyvin ja tunsit, että teillä oli mukavaa yhdessä.

• Mitä tilanteessa tarkalleen ottaen tapahtui?
• Muistatko vielä mitä tunsit tai ajattelit tilanteessa?
• Mitä luulet, huomasiko lapsesi sinun tunteesi jollain tavalla?
• Entä mitä luulet, mitenköhän lapsesi koki tuon tilanteen?

Voit myös muistella viime päiviltä tilannetta, jolloin sinulla oli lapsesi kanssa hankalaa.

• Mitä tilanteessa tarkalleen ottaen tapahtui?
• Muistatko vielä mitä tunsit tai ajattelit tilanteessa?
• Mitä luulet, huomasiko lapsesi sinun tunteesi jollain tavalla?
• Entä mitä luulet, mitenköhän lapsesi koki tuon tilanteen?

Lähteet:
Pajulo, M., Salo, S. & Pyykkönen, N.: Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim, 2015; 131 (11): 1050–7
Viinikka, A. (toim.): Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 2014.