Raskausaika

Ajantasaista tietoa vauvan odotuksesta, synnytyksestä, vanhemmuudesta, vauvan hoidosta sekä lapsiperheiden palveluista ja sosiaaliturvasta löydät helposti THL:n tuottamasta ”Meille tulee vauva” -oppaasta. Löydät linkin oppaaseen tämän sivun lopusta. Opas on monipuolinen kokonaisuus muun muassa seuraavista raskauteen ja pienen vauvan hoitoon liittyvistä kysymyksistä:

• Raskauden eteneminen ja raskauskalenterin esittely
• Raskausajan oireet, raskautta vaarantavat tekijät ja ohjeet siitä, kuinka huolehtia omasta hyvinvoinnista
• Vanhemmuuteen valmistautuminen ja parisuhteen hoito
• Vauvan varusteiden hankkiminen
• Synnytykseen valmistautuminen, synnytyksen kulku sekä siitä toipuminen
• Vastasyntyneen ja pienen vauvan hoidosta on oma lukunsa, jonka sisältönä on muun muassa vauvan ravitsemus, nukkuminen ja uni, kasvuun ja kehitykseen sekä vauvaperheen arkeen liittyvät kysymykset
• Oppaan loppupuolella esitellään myös lapsiperheiden palvelutarjontaa ja sosiaaliturvaan liittyviä tekijöitä varsin monipuolisesti.

Lapsen odotusaika ja vauvan syntyminen vaikuttaa suuresti elämään. On tärkeää, että vauva alkaa elää vanhempansa mielessä omana persoonanaan raskauden alusta alkaen ja että vanhemman mielessä syntyy myönteinen kuva sekä vauvasta että hänestä itsestään juuri tämän vauvan vanhempana. Tämä edistää turvallisen lapsi-vanhempisuhteen kehittymistä.

Kukaan ei ole vauvan synnyttyä heti valmis vaan vanhemmaksi kasvetaan pikkuhiljaa. Moni, varsinkin ensimmäistä lastaan odottava vanhempi miettii, onko minusta vanhemmaksi, tuleeko minusta hyvä vanhempi tai miten pärjään vauvan kanssa. Vanhemmuuteen kasvu on hidas prosessi, joka alkaa jo raskausaikana ja tuskin koskaan loppuu. Lapsen eri kehitysvaiheissa on omat haasteensa, joiden kautta vanhempi voi oppia jatkuvasti uutta, itsestään, lapsestaan ja vanhemmuudestaan.

Erityisesti ensimmäistä lastaan odottava vanhempi pohtii usein sekä tietoisesti että myös tiedostamattaan tulevaa vanhemmuuttaan. Samalla myös omaan varhaislapsuuteen liittyvät kokemukset voivat aktivoituvat mielessä. Vanhemman myönteisillä mielikuvilla vauvasta sekä itsestä juuri tämän vauvan vanhempana on merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi vauvan ja vanhemman vuorovaikutus kehittyy.

Vaikka vauvan odotusaika ja lapsen syntymä tuovat mukanaan ilon ja onnen tunteita, moni tuore vanhempi kertoo raskausajan aiheuttamista vaikeista tunteista. Myöhemmin, varsinkin vanhemmuuden ensimmäisen vuoden aikana, huolta ja harmia voivat aiheuttaa monet vauva-arjen käytännön hankaluudet. Joku päivä arki vauvan kanssa sujuu aamusta iltaan kuin leikki, joku toinen päivä tuntuu taas rankemmalta. Pieni ihminen on kuitenkin täysin riippuvainen vanhemmastaan. Olipa kyseessä sitten ensimmäinen, toinen tai vaikka kolmas lapsi, jokainen uusi perheenjäsen muuttaa perheen elämää ja totuttua arkea. On hienoa, jos vanhemmalla on riittävän tiivis läheis- tai vertaisverkosto, jossa voi jakaa synkempiäkin tunnelmiaan, joita jokaisella tulee väistämättä vastaan. Myös neuvolan tarjoaman keskustelu- ja pohdinta-apu on erittäin tärkeä tuki monille pienten vauvojen vanhemmille.

Vanhempana olemista ja arkea lapsen kanssa ei voi etukäteen tarkalleen määritellä ja suunnitella. Ne asiat, jotka etukäteen jännittävät ja huolestuttavat saattavatkin arjessa sujua ongelmitta, mutta jokin muu yllättävä asia saattaa aiheuttaa arjessa hankaluuksia ja päänvaivaa. On kuitenkin hyvä jo raskausaikana kuvitella omaa vauvaa, millainen persoona mahtaa olla tulossa sekä pohtia ja keskustella mahdollisen toisen vanhemman kanssa muun muassa siitä, millaista perheen arki vauvan kanssa voisi olla, millainen vanhempi sinä haluaisit lapsellesi olla.

• Minkälaisia ensireaktioita ja tunnelmia ajatus raskaudesta ja tulevasta elämänmuutoksesta on sinussa herättänyt?
• Minkälainen tuki auttaisi sinua selviämään tulevista arjen haasteista ja kasvamaan juuri tämän lapsen vanhempana? Millaista tukea toivoisit lähipiiriltäsi raskauteen ja vauva-arkeen liittyen?
• Onko jotain, mitä haluaisit antaa lapsellesi, mitä sinulla itselläsi ei lapsena ollut?
• Minkälaisia ulkoisia tai luonteen piirteitä toivoisit vauvan perivän sinulta? Entä vauvan toiselta vanhemmalta?
• Mitä arvelet, minkälaiset hetket tulevat olemaan sinulle ihanimpia vauvasi kanssa?
• Entä mitkä tilanteet huolestuttavat sinua eniten, kun vauva on syntynyt?
• Mitä luulet, miltähän vauvasta tuntuu syntyä juuri sinun vauvaksesi teidän perheeseenne? Mitä hän mahtaa odottaa sinulta juuri nyt?

Hakulinen, T., Pelkonen, M., Salo, J., Kuronen, M. (toimituskunta). (2015). Meille tulee vauva. THL. Nettijulkaisu.

Pajulo, M., Ekholm, E., von Koskull, M., Kallioinen, O., Andersson, G., Westerlund-Cook, S., Kortekangas, L., Jussila, H. (2014, 4. painos). Vauva mielessä. Raskausajan päiväkirja. Folkhälsans förbund rf. 2011.

Punamäki, R-L. (2011). Vanhemmuuteen siirtyminen: raskausajan ja ensimmäisen vuoden kiintymyssuhteet. Teoksessa Sinkkonen, J. ja Kalland, M. (toim.). (2011). Varhaislapsuuden tunnesuhteet ja niiden suojeleminen.

Salo, S., Flykt, M. (2013). Lapsen ja vanhemman välisen emotionaalisen saatavilla olon merkitys lapsen kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Psykologia 48.

Sinkkonen, J., Kalland, M. (2011). (toim.). Varhaislapsuuden tunnesuhteet ja niiden suojeleminen. WSOYpro.

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän ohjaajan opas. (2015). Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Mitä vauva miettii? Vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistaminen. (2016). Mannerheimin Lastensuojeluliitto.