Lapsi uutistulvassa

Tänä päivänä pientenkin lasten voi olla vaikea välttyä meitä ympäröivältä uutistulvalta. Kaikkia lapsia on hyvä suojella sellaisilta uutistapahtumilta, jotka voivat järkyttää heitä.

Uutisissa esitetyt tapahtumat voivat hämmentää tai pelottaa lasta. Alle kouluikäisten ei tarvitse seurata uutisia. Jos uutisissa kerrotaan tapahtumista, jotka eivät sovi lapselle, oma uutisten seuraaminen kannattaa ajoittaa niin, etteivät lapset niitä vahingossa näe. Aikuistakin voi mietityttää, miten puhua lapselle sodasta.

Lapset voivat säikähtää uutisissa näkemäänsä inhimillistä hätää, katastrofeja, sotaa tai väkivaltaa. Yksittäiset kuvat ja äänet voivat pelottaa kaikenikäisiä, mutta etenkin pieniä lapsia, jotka eivät seuraa uutisia tarkoituksella.

Uutiset tavoittavat usein koululaiset sosiaalisen median, lööppien ja television kautta. Koululaiset osaavat kuvitella uutisissa kuvatut uhat omalle kohdalleen, mutta eivät osaa aina arvioida vaaran todennäköisyyttä. Sosiaalisissa medioissa esitetyt uutiset eivät aina välttämättä pidä paikkaansa, sillä ne on usein irrotettu alkuperäisestä kontekstista ja niiden tarkoituksena voikin olla aiheuttaa suuria tunnereaktioita vaikkapa uusien seuraajien toivossa.

Mitä lähempänä uutisissa kerrotut asiat tapahtuvat tai mitä läheisemmäksi ne mielletään, sen voimakkaamman reaktion uutiset yleensä aiheuttavat. Uutiset saavat lapsen pohtimaan tilanteen mahdollisuutta omassa tai läheistensä elämässä. Usein uutisten aiheuttaman ahdistuksen syynä onkin lapsen kokema huoli lapsen itsensä tai hänen läheistensä hyvinvoinnista.

1. Rauhoita ja anna turvaa. Jos huomaat lapsen pelästyvän jotain uutista, varmista, ettei hän joudu jatkamaan katselua. Lohduta lasta välittömästi esimerkiksi ottamalla lapsi kainaloon tai syliin, silitä hiuksia ja osoita, että lapsi on turvassa.
2. Kysy miltä tuntuu ja kuuntele. Anna lapselle aikaa ja tilaa kertoa tuntemuksistaan. Voit aloittaa kysymällä, mitä lapsi itse ajattelee ja miettii asiasta ennen kuin vastaat hänen kysymyksiinsä. Lapsen ei ole aina helppo kertoa tuntemuksistaan aikuiselle. Lapsella ei ole välttämättä käsitteitä ja sanoja kuvata huoliaan ja määritellä pahaa oloaan. Kokemusta voi myös olla vaikeaa sanoittaa jälkikäteen. Jos lapsi ei itse ala kertoa tuntemuksistaan, kysy ensin vaikka jostain muusta uutisissa kerrotusta. Anna lapselle mahdollisuus kertoa kokemuksestaan omin sanoin ja ole valmis kuuntelemaan.
3. Selitä rehellisesti ja ikätasoisesti. Kerro lapselle hänen ikänsä vaatimalla tavalla mistä uutisessa on kyse. Mitä pienempi lapsi on, kerro tapahtumista sitä yleisemmällä tasolla. Lapsen esittämät kysymykset kuvastavat hänen tapaansa ymmärtää tapahtunutta, joten niihin kannattaa vastata samantapaisesti. Vastauksissa on hyvä olla rehellinen ja kertoa tosiasiat lyhyesti, jotta lapsi ei ala kuvitella tapahtumien seuraamuksia liiaksi mielessään.
4. Pysy rauhallisena. Jo pienikin lapsi aistii vanhemman järkytyksen ja surun huolimatta siitä, mitä vanhempi puhuu. Onkin hyvä pysyä itse mahdollisimman rauhallisena kun keskustelee lapsen kanssa.  Kun vanhempi pystyy välittämään lapselle turvallisuuden tunteen, lapsen olo helpottuu, vaikka häntä saattaisikin vielä pelottaa. Jos vanhempi on itse syvästi järkyttynyt uutisista, keskustelua kannattaa lykätä tai miettiä, voisiko joku toinen lapsen läheinen tarjota hänelle turvaa.
5. Käy asia uudelleen läpi, jos on tarvetta. Uutisissa nähty voi päätyä lapsen piirustuksiin, leikkeihin ja uniin. Vaikeaksi koetun asian käsittelemistä jatketaan monin tavoin. Vanhemmat lapset keskustelevat myös keskenään heitä koskettaneista tapahtumista. Kokemusta on hyvä käydä uudelleen läpi ja pohtia millaisia pelkoja uutinen herätti, jos
   – lapsi näyttää jatkavan aiheen käsittelyä pitkään,
   – aiheen työstäminen on pakonomaista tai
   – aiheen työstäminen häiritsee muuta elämää.
6. Rajoita tarvittaessa lapsen sosiaalisen median käyttöä. Sosiaalisen median kautta levitettävät uutiset ovat usein huolen värittämiä eivätkä ole luotettavista lähteistä. Keskustele lapsen kanssa sosiaalisten medioiden välityksellä tulleista uutisista ja kerro miten ne voivat erota muusta uutisoinnista. Jos sosiaaliset mediat täyttyvät lasta ahdistavista ja pelottavista uutisista ja tapahtumista voi olla hyvä pysyä hetken aikaa pois sosiaalisista medioista.

1. Anna lapselle aikaa ja tilaa kertoa tuntemuksistaan. Voit aloittaa kysymällä, mitä lapsi itse ajattelee ja miettii asiasta ennen kuin vastaat hänen kysymyksiinsä.
2. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän häntä on syytä suojella kaikenlaisilta kriisiuutisilta. Älä katso tai keskustele uutisista lapsen kuullen.
3. Kouluikäisen kanssa voi keskustella konflikteista ja sodan uhasta. Kerro lapselle tosiasioita, vältä dramatisointia.
4. Painota, että vaikka uutisissa esitetään huolestuttavia asioita, on myös paljon aikuisia, jotka tälläkin hetkellä pyrkivät ratkomaan tilanteita. Korosta, että kenenkään etu ei ole, että konfliktit ja sodat laajenisivat.
5. Auta lasta ymmärtämään ja hahmottamaan, että uutisissa kerrotut asiat eivät uhkaa häntä. Lapsi ei välttämättä ymmärrä etäisyyksiä tai kriisien luonnetta.
6. Luo toivekkuutta kertomalla, että uutisista huolimatta sodat ja konfliktit ovat vähentyneet ja ihmisten hyvinvointi on kohentunut, ja että sen eteen tehdään työtä, että näin olisi jatkossakin.
7. Suojaa lasta aikuisten huolelta. Jos huoli painaa omaa mieltä, varmista ettei lapsi kuule aikuisten välisiä keskusteluja aiheesta. Aikuisen kannattaa myös itse vähentää uutisten seuraamista, jos ne aiheuttavat aikuisessa ahdistusta ja pelkoa.

Miten puhua lapsen ja nuoren kanssa sodasta?