Pelaamisen hyödyt

Artikkelin on kirjoittanut Tampereen yliopiston pelikasvatustutkija Mikko Meriläinen.

Kasvatuksen tulokulma pelaamiseen on usein ollut huoli pelaamisen mahdollisista haitoista. Pelaaminen on kuitenkin mainettaan parempi harrastus, josta voi olla paljon erilaista hyötyä. Kuten aina pelaamisesta puhuttaessa, liiallisia yleistyksiä kannattaa välttää – jostain tietystä pelistä voi olla hyötyä jossain tietyssä asiassa, mutta se ei tarkoita saman vaikutuksen esiintyvän kaikkien muidenkin pelien kohdalla. Myös siirtovaikutus – pelissä opittujen tietojen ja taitojen siirtyminen arkeen – kaipaa vielä paljon lisää tutkimusta.

Kasvattajalle pelien hyötyjen tarkastelu voi avata laajemman näkökulman omien lasten pelaamiseen. Hurjaltakin näyttävä peli voi olla lapsen tai nuoren kehitykselle hyödyllisempi kuin mitä ulkomuoto antaa ymmärtää.

Kasvattajan on hyvä muistaa, että peleillä ja pelaamisella on itseisarvo. Pelaamisen arvo ei siis rakennu pelkästään sen mahdollisista myönteisistä vaikutuksista, aivan kuten kirjallisuuden arvo ei synny ainoastaan oppikirjojen sisällöstä tai kielitaidon kehittymisestä. Vaikka pelaaminen voi olla hyödyllistä, sen ei aina tarvitse olla sitä.

Kielitaidon paraneminen on yksi kaikkein konkreettisimmin esiin nousevista pelaamisen hyödyistä. Valtaosa peleistä ja niiden ympärille rakentuneesta kulttuurista on englanninkielistä, ja englanti on yleisin kieli moninpelattavien pelien kommunikaatiossa. Pelaavat lapset ja nuoret paitsi kohtaavat englantia jatkuvasti, myös käyttävät sitä. Näin kielitaito kehittyy huomaamatta. Pelityyppi vaikuttaa, ja esimerkiksi runsaasti tekstiä ja puhetta sisältävät rooli- ja seikkailupelit sekä paljon englanninkielistä keskustelua sisältävät verkkoroolipelit vaativat enemmän englannin osaamista kuin vaikkapa visuaaliset pulmapelit.

Tilan hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja huomiokyvyn on huomattu kehittyvän erityisesti nopeatempoisissa, kolmiulotteisessa peliympäristössä tapahtuvissa toimintapeleissä. Kun pelaaja joutuu reagoimaan nopeasti ympäristöönsä ja tarkkailemaan sitä herkeämättä, tähän tarkoitukseen sopivat taidot voivat kehittyä. Tutkimusnäyttöä on lisäksi luovuuden ja ongelmanratkaisutaitojen yhteydestä pelaamiseen, mutta syy-seuraussuhde ei ole selkeä – voi olla, että luovat ja pulmista pitävät ihmiset myös pelaavat mieluummin kuin muut.

Pelaaminen voi kehittää erityisesti motivaatioon liittyviä tunnetaitoja. Pelit rakentuvat usein onnistumisen ja epäonnistumisen ympärille, ja erityisesti pienemmät lapset voivat harjoitella turvallisesti niiden ääressä pettymysten käsittelyä. Samalla pelit kannustavat sinnikkyyteen tarjoamalla uusia yrityksiä, kunnes pelaaja pääsee eteenpäin ja palkitsemalla pelaajan pitkäjännitteisestä yrittämisestä.

Pelaaminen helpottaa stressiä, tarjoaa positiivisia kokemuksia ja miellyttäviä elämyksiä. Kaikki nämä auttavat jaksamaan arkea ja tukevat hyvinvointia. Vaikka pelaamisen hauskuus ja viihdyttävyys saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, niiden roolia ei pidä väheksyä, sillä ihminen tarvitsee elämäänsä itseään miellyttäviä asioita.

Sosiaalisten taitojen kehitys on pitkään yhdistetty peleihin lähinnä negatiivisessa mielessä. Pelaamisen muututtua internetin myötä jatkuvasti sosiaalisemmaksi, myös näkökulma on muuttunut. Suurin osa pelaajista pelaa pelejä yhdessä muiden kanssa, ja tämä väistämättä edellyttää myös sosiaalisten taitojen opettelemista. Yhteistyöhön kannustavien ja sitä edellyttävien pelien pelaamisen on tutkittu edistävän sosiaalisten taitojen kehitystä ja lisäävän myönteistä käytöstä.