Alakouluikäisen nukkuminen

Alakouluikäisen lapsen pitäisi nukkua vuorokaudessa noin 9-11 tuntia. Tuntimäärää paremmin unen riittävyydestä kertoo se, että lapsi herää aamulla virkeänä ja hyväntuulisena.

Nukkumaanmenon ajankohdasta käydään monissa perheissä ehkä tiukkojakin keskusteluja. Vanhemman on hyvä olla määrätietoinen ja johdonmukainen lapsensa nukkumiseen liittyvissä asioissa. Säännöllisestä rytmistä huolehtiminen on lapsesta välittämistä.

• Liian vähäiset unet vaikuttavat oppimiseen ja muistiin. Väsynyt lapsi ei jaksa keskittyä. Huonosti nukuttu yö vaikuttaa myös päättelykykyyn.
• Unen puutteella on vaikutuksia myös luovuuteen. Huonosti nukuttu yö ohjaa lapsen ennalta tuttuihin ratkaisuihin ja vaikeuttaa luovuutta.
• Unen aikana erittyy kasvuhormonia, joten univajeella voi olla vaikutusta lapsen kasvuun.
• Tapaturmariski kasvaa väsyneenä.
• Unen vähäisyys voi vaikuttaa myös lapsen tunne-elämään. Väsymys voi ilmetä lapsen levottomuutena, ailahtelevaisuutena, ärtyneisyytenä tai äkkipikaisuutena. Tällä tavalla käyttäytyvä lapsi saa helposti osakseen arvostelua, mikä edelleen heikentää itsetuntoa.
• Univajeella saattaa olla suoranaisia vaikutuksia lapsen fyysiseen terveyteen. Vähäiset yöunet voivat aiheuttaa lapselle päänsärkyä ja huimausta. Vähäinen uni heikentää vastustuskykyä ja lapsi voi sairastua herkemmin tartuntatauteihin.

• Rauhoita iltahetki.
• Anna aikaa lapselle ja yhteisille iltatoimille.
• Lapsen pitää välttää rasittavia urheilusuorituksia ennen nukkumaanmenoa. Rasittavan urheilusuorituksen jälkeen kuluu noin kaksi kaksi tuntia palautumiseen.
• Tarjoa lapselle terveellinen ja tarpeeksi runsas mutta ei liian raskas iltapala. Liian täysi tai tyhjä vatsa vaikuttavat unensaantiin. Myös kolajuomien nauttiminen illalla virkistää ja vaikeuttaa nukahtamista. Esimerkiksi hedelmät, marjat, vihannekset, voileipä, viili tai jugurtti ovat hyviä iltapaloja.
• Ole lapsen lähellä ennen nukkumaanmenoa. Keskustelkaa päivän tapahtumista. Mitä kivaa on päivällä tapahtunut? Onko jokin asia jäänyt painamaan mieltä?
• Huolehdi, että vuodevaatteet ovat siistit, huone tuuletettu ja lämpötila sopiva. Raikkaassa huoneessa maistuu uni
• Varmista, että lapsen sängyssä on patja, joka on sopiva kasvuikäisen selälle.
• Pidä yllä iltarutiineja ja kerro lapselle nukkumisajankohdan lähestymisestä! Tutut asiat valmentavat lasta nukkumaan.
• Kerro lapselle, miksi nukkuminen on tärkeää ja millainen olo lapselle on seuraavana päivänä, jos hän on nukkunut huonosti.
• Sopikaa päivällä, kun lapsi on virkeä, yhteiset säännöt nukkumaanmenosta: milloin syödään iltapala, mennään sänkyyn ja sammutetaan valot.
• Sopikaa selvät säännöt myös viikonloppujen ja lomien varalle. Mihin asti saa valvoa arki-iltaisin, entä viikonloppuisin ja loma-aikana?
• Totutelkaa kesäloman lopussa hyvissä ajoin ennen koulun alkua ”koulurytmiin”.
• Sopikaa säännöt esimerkiksi tietokonepelien pelaamisesta ja älypuhelimen käytöstä: mitä pelejä pelata ja miten käyttää älypuhelinta, erityisesti lähellä nukkumaanmenoaikaa.
• Kasvukivut voivat häiritä kouluikäisen unta. Kipuja voi lieventää esim. hieromalla särkeviä jäseniä. Lämpimät villasukat saattavat helpottaa jalkojen särkyä. Lapselle voi myös antaa parasetamoli- tai ibuprofeenivalmisteita kipujen lievittämiseksi.
• Huolehdi siitä, ettei lapsen huoneeseen kantaudu meteliä, joka haittaa nukkumista. Lapsen nukahtaminen voi viivästyä, jos hän ajattelee, mitä kaikkea kivaa tapahtuu hänen nukkuessaan. Tutut ja rauhalliset kodin äänet voivat edistää nukahtamista.
• Varmista, että lapsi ei pelkää nukahtamista ja nukkumista omassa sängyssä ja huoneessa. Monet kouluikäisetkin lapset pelkäävät vielä pimeää, joten himmeä yövalaistus ja oven raolleen jättäminen voivat helpottaa oloa. Jotkut haluavat ”unikaverin” viereen turvaksi.

Säännöllinen päivärytmi luo perustan hyvälle nukkumiselle. Selkeän päivärytmin pohjana ovat säännöllinen ja riittävä yöuni, perheen yhteiset ruokahetket, koulu ja harrastukset. Päivään kuuluu myös ulkoilua ja liikuntaa sekä kavereitten kanssa oloa. Rauhoittuminen ajoissa illalla ennen nukkumaanmenoa auttaa turvaamaan hyvän yöunen.

Kun lapsi noudattaa säännöllistä rytmiä myös viikonloppuisin, arkipäivinä on helpompi herätä. Olisi hyvä, jos viikonlopun nukkumaanmenon ja heräämisen ajankohta eivät merkittävästi eroaisi arjen rytmistä. Jo kahden tunnin poikkeama rytmistä on iso.