5–6-vuotiaan persoonallisuuden kehitys

5-vuotiaan kehitys on suvantovaiheessa: Lapsi on omatoiminen, aloitteellinen, tasapainoinen, sopeutuva, rauhallinen ja monella tapaa ison oloinen. Hänestä on mukava olla avuksi, ja hän osallistuu mielellään esimerkiksi kotitöihin. Töiden vieminen loppuun asti on hänelle tärkeää.

Toisaalta 5-vuotias on vielä monin tavoin pieni lapsi. Hän haluaa välillä heittäytyä pienen rooliin ja tulla hoivatuksi. Kiukunpuuskat ja tunteiden ailahteleminen ovat nekin osa normaalia arkea. Lapsen itsekritiikki saattaa nostaa päätään ja hänen luottamuksensa omiin kykyihinsä voi horjua. Lapsella voi myös olla erilaisia pelkoja, esimerkiksi epäonnistumisesta. Rohkaisu, kannustus ja vahvuuksien huomioiminen ovat tärkeitä.

Tässä iässä lapsen luonteenpiirteet ja persoonallisuus näkyvät entistä selvemmin. Elämää leimaa edelleen voimakas mielikuvitus. 5-vuotias ymmärtää paremmin kuin 4-vuotias, mikä on oikeasti totta ja mikä satua: ”Tää on oikeesti meidän mattopiiska, mut leikisti tää on nyt mun lumikenkä.”

Lapsi nauttii vitseistä ja sanaleikeistä, mutta ei halua olla huumorin kohteena. 5-vuotias voi pahoittaa mielensä herkästi.

Tässä iässä lapset alkavat käsittää oman sukupuolensa. Lapsi samaistuu jompaankumpaan vanhemmistaan ja tästä tulee ihailun kohde ja sankari: ”Meidän isä on paljon vahvempi kuin teidän!”

Samaistumiskohteita voi vanhempien ohella olla myös joku muu läheinen aikuinen, kuten kummi tai sukulais- tai ystäväperheen aikuinen.

”Lasten puheet ja touhut, heidän iloisuutensa ja onnellisuutensa, heidän tunteensa minua kohtaan, yhdessä tekeminen, lasten innostuneisuus erilaisista asioista ja ennakkoluulottomuus, lasten leikkikaverien vanhempien tapaamiset.”

”Kun halataan ja suukotellaan. Luetaan kirjoja yhdessä sängyllä. Syödään ruokaa ja jutellaan päivän tapahtumista. Hiljaisuus, kun lapset illalla ovat unten mailla.”