3–4-vuotias ja median käyttö

4-vuotiaan ruutuaika? Mitä 3-vuotias saa pelata? 4-vuotiaalle sopivat ohjelmat?

Kolmevuotiaille on tärkeää tarjota kokemuksia tarinoiden kautta, sillä heille mielikuvien maailma on erityisen tärkeä. On hyvä, että lapsi pääsee nauttimaan monipuolisesti mediakulttuurista aina perinteisistä saduista musiikkiin ja teatteriin ja saa elämyksiä erilaisista ohjelmista ja digitaalisista peleistä. Vaikka lapsen suhde mediaan on kokeilevaa ja leikinomaista, on hyvä huolehtia ettei digitaaliset mediat ja television katselu kuitenkaan saa korvata leikkimiseen käytettävää aikaa.

Kun lapsi alkaa käyttää mediaa entistä monipuolisemmin, on hyvä pohtia omaa ja perheen mediankäyttöä ja median vaikutusta lapseen. Vanhemman on huolehdittava siitä, ettei lapsi vietä liiaksi aikaa median parissa. Aika on hyvä rajata niin, että päivään mahtuu myös yhdessäoloa perheen ja ystävien kanssa sekä liikkumista. Kolmevuotias lapsi liikkuu yleensä paljon, jos hänellä on siihen mahdollisuus.

Vaikka lapsi toimii omissa päivän puuhissaan ja median parissa jo jonkin verran itsenäisesti, lapsi kaipaa vanhemman huomiota ja läheisyyttä. Jaetut hetket television tai älylaitteiden äärellä ovat lapselle itsessään tärkeitä. Yhteinen mediankäyttö tarjoaa vanhemmalle mahdollisuuden tutustua lapsen kokemusmaailmaan.

Vanhempien on hyvä miettiä millaisia mediankäytön tapoja arkeen on vakiintunut. Avataanko televisio heti kotiin tultaessa? Onko lapsella mahdollisuus katsoa ohjelmia ja pelata niin halutessaan? Mitä on sopiva ruutuaika ja laadukkaat mediasisällöt? Miten mediankäyttö näkyy kodin arjessa? Lähdetäänkö lapsen kanssa yhdessä ulos, puuhataan kotiaskareita ja tutustutaan yhdessä kirjoihin, peleihin ja elokuviin? Minkälaista esimerkkiä aikuinen näyttää lapselle omalla mediankäytöllään?

Lapsen katsomien ohjelmien, pelien ja muiden mediasisältöjen on oltava hänelle sopivia. Ohjelmien ja pelien ikärajat eivät ole suosituksia, vaan ilmoittavat lapsen ikätasolle haitallisesta sisällöstä. 3-vuotias saa katsoa vain kaikille sallittuja ohjelmia ja pelata vain kaikille sallittuja pelejä. Ne on merkitty S-ikärajalla. Kaikki S-merkityt ohjelmat eivät sovi lasten katsottaviksi. Niissä ei vain ole sellaisia sisältöjä, jonka perusteella ikäraja olisi asetettu.

Lapsi on jo melko itsenäinen, mutta kaipaa vanhemman huomiota ja läheisyyttä. Hän saattaa osata käyttää monia lapsille tuotettuja sovelluksia ilman aikuisen apua. Silti yhteinen aika digitaalisten medioiden äärellä on tärkeää. Lapsen pitää tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä tuntea, että hänen mediavalintansa huomioidaan. Yhteinen mediankäyttö tarjoaa vanhemmalle mahdollisuuden tutustua lapsen kokemuksiin ja käydä niitä läpi yhdessä lapsen kanssa. Näin vanhempi ymmärtää, millaisia tunteita ja ajatuksia media lapsessa herättää ja voi samalla vastata niihin.

Kun lapsi oppii jo varhain keskustelemaan kokemuksistaan vanhemman kanssa, alkaa lapsi paremmin ymmärtää median toimintaa ja itseään median käyttäjänä. Samalla voi huomata, kuinka oma mediankäyttö vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen ja tunne-elämään sekä myös perheen yhteiseen aikaan.

• Mikä on lapsen mielitekemistä? Miten lapsi osoittaa innostuneisuuttaan ja kiinnostustaan?
• Mikä on lapsen lempiohjelma ja -hahmo?
• Näkyvätkö nämä jollain tavalla lapsen arjessa? (lelut, leikit, tavarat)
• Minkä verran lapsi käyttää aikaansa kuvaohjelmien katseluun?
• Katsooko lapsi kuvaohjelmia vanhempiensa kanssa? Entä sisarusten?
• Jutteleeko lapsi näkemästään?
• Onko lapsella mediankäyttöä koskevia sääntöjä?
• Pelaako lapsi digitaalisia pelejä?
• Millaisia pelejä lapsi pelaa?
• Pelaatko lapsesi kanssa?
• Jutteleeko lapsi pelaamisestaan sinulle?
• Onko lapsella pelaamista koskevia sääntöjä?
• Millaisia asioita perheessä tehdään yhdessä iltaisin?

Neljävuotias lapsi ymmärtää aiempaa paremmin kuvaohjelmien ja pelien juonirakenteita sekä hahmojen toimintaa ja pyrkimyksiä. Lapsi jaksaa myös keskittyä pidemmän ajan tarinoiden seuraamiseen. Nelivuotias havainnoi ja tulkitsee millaisia kuvauksia media todellisuudesta esittää. Ikävaiheelle on tyypillistä mielikuvamaailman rikastuminen. Tämä näkyy lapsen käyttäytymisessä ja tunteiden ilmaisussa. Lapsi voi osoittaa uudenlaista mielenkiintoa satuihin, kuvaohjelmiin ja digitaalisiin peleihin. Kuvaohjelmien ja pelien avulla lapsi voi käsitellä häntä askarruttavia asioita.

On tärkeää, että aikuinen auttaa lasta käsittelemään median esiin nostamia ajatuksia. Nelivuotiaalla onkin yhä enemmän keinoja kuvata mitä hänen mielessään liikkuu. Hän voi kertoa omia toiveitaan, aikomuksiaan ja kokemuksiaan.

Lapsi tarvitsee aikuista antamaan selityksiä ja vastauksia, sanallistamaan kokemaansa. Lapsella on omia kokemuksia ja mielipiteitä ja hän haluaa vanhemman kuuntelevan niitä ja keskustelevan niistä.

Vaikka lapsi käyttääkin medialaitteita taitavasti, hän ei vielä osaa valita sopivia sisältöjä tai suhtautua niihin kriittisesti. Kun vanhempi on mukana lapsen käyttäessä mediaa, voidaan seurata, mitä lapsi siitä ajattelee.

Vanhemman on huolehdittava siitä, että lapsi pelaa vain sellaisia pelejä ja katsoo vain sellaisia ohjelmia, jotka on merkitty kaikille sallitulla S-ikärajamerkillä. Ohjelmien ja pelien ikärajat eivät ole suosituksia, vaan kertovat lapsen ikätasolle haitallisesta sisällöstä. Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, joka on lastensuojelulaki.

Vanhemman vastuulla ikärajoista voidaan joustaa kolme vuotta. Ikärajojen tarkoituksena on suojella lasta ohjelmien ja pelien haitallisilta vaikutuksilta. Perheessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, ettei lapsi näe hänelle soveltumattomia sisältöjä silloin, kun muut perheenjäsenet käyttävät mediaa. Lapset eivät välttämättä kerro turvattomuuden ja pelon tunteistaan, ja siksi vanhemman on erityisesti huomioitava lapsen ilmeet, eleet ja muu käyttäytyminen.

Vanhempien on huolehdittava mediankäytön kohtuullisuudesta. Lapsen leikille, ystäville, rentoutumiselle ja perheen yhdessäololle täytyy jäädä päivittäin aikaa. Mediankäyttöä kannattaa rajata ennen nukkumaanmenoa, sillä se voi häiritä rentoutumista ja vaikeuttaa nukahtamista. Perheessä voidaan myös pohtia mediankäytön rajaamista ruokailun aikana tai silloin kun ystäviä on leikkimässä. Lapsen mediasuhde muotoutuu vain osin perheessä olevien sääntöjen perusteella. Olennaisempaa on vanhempien ja muiden perheenjäsenten näyttämä malli ja esimerkki.

• Mikä on lapsen mielitekemistä? Miten lapsi osoittaa innostuneisuuttaan ja kiinnostustaan?
• Mikä on lapsen lempiohjelma ja -hahmo?
• Näkyvätkö nämä jollain tavalla lapsen arjessa? (lelut, leikit, tavarat)
• Minkä verran lapsi käyttää aikaansa kuvaohjelmien katseluun?
• Katsooko lapsi kuvaohjelmia vanhempiensa kanssa? Entä sisarusten?
• Jutteleeko lapsi näkemästään?
• Onko lapsi kertonut mediavälitteisistä peloista? Mitä?
• Onko lapsi oppinut jotain mediasta? Mitä?
• Milloin lapsi katsoo kuvaohjelmia? (ruokailun aikana, ennen nukkumaanmenoa)
• Onko lapsella mediankäyttöä koskevia sääntöjä?
• Pelaako lapsi digitaalisia pelejä?
• Millaisia pelejä lapsi pelaa?
• Pelaatko lapsesi kanssa?
• Jutteleeko lapsi pelaamisestaan sinulle?
• Onko lapsi kertonut pelimaailmaan liittyvästä peloista? Mitä?
• Onko lapsi oppinut jotain pelaamisesta? Mitä?
• Milloin lapsi pelaa? Millaisissa tilanteissa? (odottaessaan jotain, ennen nukkumaanmenoa)
• Onko lapsella pelaamista koskevia sääntöjä?
• Millaisia asioita perheessä tehdään yhdessä iltaisin?