”Tapahtuu joka päivä joka sovelluksessa” – nettikiusaaminen ja häirintä ovat nuorten arkea
Nettikiusaaminen ja häirintä eivät ole marginaalinen ilmiö, vaan verkkoa ja sosiaalista mediaa käyttäville nuorille arkipäivää. Asia selvisi MLL:n nuorille tekemässä nettikiusaamista ja siihen puuttumista koskevassa kyselyssä. Nuoret suhtautuvat häirintään netissä vakavasti ja kaipaavat aikuisilta tietoa aiheesta sekä tukea kiusaamistilanteissa.
Kyselyn perusteella kiusaamiselta ja häirinnältä verkossa ja sosiaalisessa mediassa on vaikea välttyä, sillä nuoret törmäävät siihen lähes päivittäin. – Nuoret kertovat, että loukkaava kohtelu tai vihamielinen vuorovaikutus on yleistä sosiaalisessa mediassa, sovelluksissa ja peliyhteisöissä. Vaikka kiusaamista netissä ei olisi osunut omalle kohdalle, moni nuori kokee muihin kohdistuvan kiusaamisen tai ulkopuolelle jäämisen ikävänä tai ahdistavana, MLL:n mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja kertoo.
MLL kysyi nuorilta nettikiusaamisesta ja häirinnästä verkkokyselyllä syksyllä 2020. Kyselyn runsaista avovastauksista välittyy kuva monipuolisesta ilmiöstä, jonka seuraukset mietityttävät nuoria. Nuoret kertoivat kohdanneensa tai todistaneensa yksittäisiä herjoja, huhujen levittämistä ja ilkeitä kommentteja sekä ulkopuolelle jättämistä. Vakavimmillaan kyse on tappo- ja raiskausuhkauksista sekä seksuaalisesta häirinnästä. Vastanneiden nuorten yleisin itseen kohdistunut kiusaamisen muoto verkossa olivat ilkeät kommentit, nimittely tai haukkuminen.
Instagramissa näkyy ilkeitä kommentteja. Se on oikeastaan ainoa paikka missä näkyy julkisesti. Yksityisesti tapahtuu paljon.
Minulta on tultu pyytämään alastonkuvia ja lähetetty niitä ilman haluamistani. Näissä tilanteissa olen suoraan estänyt henkilön.
Suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista kokee, että kiusaaminen verkossa ja kasvokkain on yhtä vakavaa. Osa kokee loukkaavan tai uhkaavan käytöksen netissä ahdistavaksi tai häiritseväksi, mutta on myös joukko, jonka mielestä se kuuluu netinkäyttöön, ikään kuin välttämättömänä pahana.
Minun mielestä kaikkiin kohdistuu päivittäin ”trollaamista”, mutta se kuuluu netin käyttöön, jos loukkaantuu liian helposti ÄLÄ käytä nettiä.
– Positiivista on, että tästä huolimatta yli puolet uskoo, että omalla toiminnallaan voi vähentää häirintää ja loukkaavaa kohtelua. Vastaajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että kiusaamistilanteessa jokaisen toiminnalla on merkitystä kiusaamisen lopettamiseksi, kouluyhteistyön suunnittelija Paula Aalto MLL:stä sanoo.
Nuoret ovat valmiita puolustamaan ja tukemaan omaa kaveriaan, jos tämä joutuu verkossa kiusaamisen, loukkaavan kohtelun tai häirinnän kohteeksi, mutta tekevät sen mieluummin nimettömänä ja yksityisesti kuin julkisesti. Itseen kohdistuneissa häirintätapauksissa useimmat estävät tai blokkaavat kiusaajan palvelussa.
Olen aina mielestäni nähnyt vastahyökkäyksen, että muut ovat haukuttua tukeneet ja kannustaneet. Olen itsekin pari kertaa lähettänyt kannustusviestin haukutulle.
Nuorten vastauksissa tuli ilmi, että he kokevan tärkeäksi, että aikuiset suhtautuvat vakavasti sosiaalisessa mediassa ja netissä tapahtuvaan kiusaamiseen ja häirintään. Nuoret toivovat, että heille kerrottaisiin koulussa enemmän nettikiusaamisesta ja sen seurauksista.
– Netti ei ole nuoren elämässä erillinen saareke, vaan kiinteässä yhteydessä sosiaalisiin suhteisiin, hyvinvointiin ja oman identiteetin rakentumiseen. Siksi netissä tapahtuvaa kiusaamista tai häirintää ei ole syytä vähätellä. Vanhempien ja muiden kasvattajien kannattaa olla myönteisen kiinnostunut nuoren somen ja netin käytöstä sekä pelaamisesta, Aalto sanoo.
Aikuisen velvollisuus on auttaa nuorta netissä tapahtuvissa ikävissä asioissa. Nuori tarvitsee omaa tilaa, mutta myös tiedon ja tunteen, että lähellä olevat aikuiset välittävät siitä, mitä nuorelle kuuluu digitaalisissa ympäristöissä. – On tärkeää muistuttaa säännöllisesti nuorta, että vaikka netissä tapahtuisi vaikka mitä, siitä voi aina kertoa kotona tai koulussa, Rahja vinkkaa.
MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen -kyselyn tavoitteena oli kuulla nuorten ajatuksia nettikiusaamiseen puuttumisesta ja saada tietoa heidän kokemastaan kiusaamisesta, häirinnästä ja loukkaavasta kohtelusta netissä, sosiaalisessa mediassa ja digitaalisissa peleissä. Nuorten kokemuksia kerättiin avoimella verkkokyselyllä syksyllä 2020, ja siihen saatiin reilu 1100 vastausta. Vastaajat olivat 12–17-vuotiaita.
Nettikiusaamisella tarkoitetaan digitaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista, joka voi liittyä myös muuhun kiusaamiseen esimerkiksi koulussa. Netissä kiusaaminen ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. Kiusaamisen vakavuutta lisää tiedon nopea leviäminen ja jälkien jääminen verkkoon. Vakavimmillaan nettikiusaaminen voi täyttää rikoksen merkit.
Siteeraukset ovat poimintoja nuorten kyselyvastauksista.
Lisätietoja
mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja, rauna.rahja(a)mll.fi, p. 050 3374 948
kouluyhteistyön suunnittelija Paula Aalto, paula.aalto(a)mll.fi, p. 050 3096 229
tiedottaja Eveliina Kutila, eveliina.kutila(a)mll.fi, p. 040 580 2393