”Perhekahvila on henkireikä” – vanhemmat saavat energiaa ja voimavaroja arkeen toistensa seurasta ja vertaistuesta

Perhekahvila on tärkeä paikka lapsiperheiden arjessa ja yhteen saattamisessa. Iso syy perhekahvilassa käymiselle on vanhempien ja lasten halu tavata muita ja viettää aikaa yhdessä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamasta perhekahvilatutkimuksesta selviää, että monelle vanhemmalle perhekahvila on arjen henkireikä.

– Perhekahvilat ovat merkittävä osa lapsiperheiden arkea. Ensisijaisesti, koska vanhemmat ja lapset tapaavat niissä toisiaan. Kahvilat tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden tutustua toisiin vanhempiin. Niissä myös vaihtuu monenlaista tietoa aina lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvistä asioista paikkakuntakohtaiseen hiljaiseen tietoon, MLL:n perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen kertoo.

Toinen perhekahviloihin vanhempia houkutteleva tekijä on niiden tarjoama vertaistuki, joka rakentuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten yhteisesti jakamalle kokemukselle. MLL:n tekemän tutkimuksen mukaan perhekahviloiden tarjoamalla vertaistuella on keskeinen rooli perheiden arjessa.

Kahvilakävijät kokivat saavansa tukea arkeen muiden vanhempien tapaamisesta, kokemusten vaihdosta ja oman osaamisen vahvistumisesta. Puheenaiheina vanhemmilla on lapsiin liittyvät asiat sekä paikkakuntatietous, josta on hyötyä varsinkin uudelle paikkakunnalle muuttaneille.

– Keskustelu muiden samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa on tärkeä emotionaalinen tuki, mutta perhekahvilat tarjoavat myös konkreettista apua lastenhoidon ja monissa kahviloissa tarjolla oleva aamupalan muodossa, Satuli-Kukkonen sanoo.

Koronapandemian vuoksi perhekahvilat jouduttiin viime keväänä sulkemaan, mikä korosti entisestään niiden merkitystä perheiden elämässä. Vanhemmat kertoivat haastatteluissa kaipaavansa aikuiskontakteja ja muiden vanhempien kanssa juttelua. Monelle perhekahvila tuo viikkoon rytmiä ja ympäristönvaihto mukavaa ajanviettoa kodin ulkopuolella. – Vanhemmat kuvailivat perhekahviloita hengähdyshetkeksi, jopa henkirei’iksi, koska ne tarjosivat arkeen tärkeitä katkoksia, Tarja Satuli-Kukkonen toteaa.

Keväällä sulkeutuneita perhekahviloita korvattiin verkkotapaamisilla, mutta niillä ei voida kokonaan korvata livetapaamisia. Varsinkin lapset jäivät verkkotapaamisissa vaille ikäistänsä seuraa, mikä on monessa perheessä tärkein syy käydä perhekahvilassa.

– Perhekahvila on monelle lapselle ensimmäinen paikka, missä kohdataan muita lapsia ja opetellaan olemaan isommassa porukassa. Myös lapset itse odottavat kahvilalta juuri leikkikavereita ja tämä ei oikein toteudu verkossa varsinkaan, jos lapset ovat alle 3-vuotiaita, Satuli-Kukkonen sanoo.

MLL:n perhekahvilat ovat liiton paikallisyhdistysten organisoimaa toimintaa ja niiden pyörittämisestä vastaavat vapaaehtoiset. Moni perhekahvilan ohjaaja toimii vapaaehtoisena sen aikaa, kun on esimerkiksi perhevapaalla. Vapaaehtoistyö perhekahvilassa koetaan tärkeäksi ja tutkimuksessa haastatellut vapaaehtoiset kertovat, että se lisää heidän osaamistaan ja tuo mukavaa tekemistä arkeen.

Tutkimuksessa oli mukana kuusi vapaaehtoisten vetämää perhekahvilaa eri puolilta Suomea erikokoisilla paikkakunnilla. Tutkimuksen tehnyt Laura Autio haastatteli 16 kahvilakävijää ja kahdeksaa vapaaehtoista ohjaaja. Teemahaastatteluissa keskusteltiin perhekahviloiden merkityksistä vanhemmille ja heidän lapsilleen.

MLL:n yhdistyksissä toimi vuonna 2019 ympäri maata 689 perhekahvilaa, joissa toteutui lasten ja aikuisten kahvilakäyntejä yli 300 000.

Tutkimuksen raportti on julkaistu MLL:n nettisivuilla, tutkimuksen voi ladata alempaa.

Lisätietoja:
perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen, tarja.satuli-kukkonen(a)mll.fi, p. 040 524 0888