”Onnistunko vanhempana?” – Riittämättömyyden tunne uuvuttaa vanhempia
Riittämättömyyden tunne, arvostuksen puute ja yksinäisyys kuormittavat vanhempia. Asia selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemästä Vanhemman ääni -kyselystä. Valtakunnalliseen verkkokyselyyn vastasi lähes 650 vanhempaa ja lasten huoltajaa.
Riittämättömyyden tunteen syntymiseen vaikuttaa kolme tekijää: ajanpuute, syyllisyys ja väsymys. Yli 90 prosenttia riittämättömyyden tunteesta kärsivistä vanhemmista koki, että jatkuva väsymys vaivaa heitä joko paljon tai jonkin verran. Vanhempia uuvuttaa myös jatkuva läsnäolon paine ja sellaisen vanhemmuuden tavoittelu, joka tuntuu itsestä vieraalle tai vaikealle saavuttaa. Vanhemmat kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa perheelle, lapselle ja kodille.
Teenkö tarpeeksi asioita, jotta kaikilla olisi hyvä olla.
Ulkoapäin tuleva paine ahdistaa eniten, kun jatkuvasti pitää suorittaa. Kaikessa.
Myös korkeat odotukset itsestä vanhempana nousivat vastauksissa esille. Yrittämisestä huolimatta vanhemmat esimerkiksi kokivat, etteivät he kykene olemaan tasapuolisia lasten kesken tai eivät pystyneet vastaamaan puolison tai lähisuvun vaatimuksiin. Jos päällimmäinen tunne itsestä vanhempana on kielteinen, vanhemmuus tuntuu raskaalta ja epäkiitolliselta ja vanhempi kokee epäonnistuneensa.
Yksinhuoltajana tiedän tekeväni kaikkeni lasteni eteen. Tuntuu vain, ettei se riitä.
– Julkinen puhe vanhemmuudesta on valitettavan usein negatiivista sävyiltään ja enemmän vanhemmuutta lyttäävää kuin kannustavaa. Tämänkaltainen keskustelu ei tue vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa puhumalla vanhemmuudesta myönteiseen sävyyn ja kannustamalla vanhempia, suunnittelija Anna-Maija Okker toteaa.
Vanhemman ääni -kyselyssä selvitettiin myös aiheita, joista vanhemmat kokevat vaikeaksi puhua muiden kanssa. Näistä suurimmaksi nousi yksinäisyys. Yli puolet aiheeseen vastanneista koki, että yksinäisyydestä on vaikea puhua kenellekään. Vastaajat kertoivat, ettei heillä ole ketään kenelle kertoa syvimmät huolensa. Myös parisuhteessa olevat vanhemmat kertoivat, että eivät voi puhua puolisonsa kanssa syvällisesti.
Osalle vanhemmista riittäisi joku, jolle vaihtaa arkisia kuulumisia. Monissa vastauksissa yksinäisyyden syyksi mainittiin se, ettei aikuisiällä tai lapsiperhearjessa ole helppoa tutustua uusiin ihmisiin.
Ei ole ketään kenen kanssa jutella vanhemmuudesta. Vertaistuki voisi normalisoida omia haasteita ja antaa perspektiiviä.
– Vanhemmat kaipaavat vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Monelta puuttuu kaveri, joka olisi samassa tilanteessa ja jolle voisi puhua luottamuksellisesti. Pahimmillaan vanhemmat kokevat, että heillä ei ole ketään ihmisiä, joita kutsuisi esimerkiksi lapsensa rippijuhliin, Anna-Maija Okker kertoo.
Vanhemman ääni -kysely toteutettiin verkkokyselynä 15.2.–31.5.2019 välisenä aikana. Tavoitteena oli selvittää vanhempien ja huoltajien mielessä viimeisen vuoden aikana olleita vanhemmuuteen ja lapseen liittyviä huolia. Samalla kysyttiin vastaajilta, mistä vanhemmuuden aiheista he kaipaisivat lisätietoa ja millaisia tukimuotoja he suosivat verkkoympäristössä.
Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi lähes 650 vanhempaa, joista suurin osa oli naisia. Suurin osa vastaajista oli alle kouluikäisten lasten vanhempia tai huoltajia. Vanhemman ääni -kysely on osa MLL:n vanhemmuuden verkkotuki -hanketta, joka kuuluu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) Arvokas-ohjelmaan. Vastausten pohjalta MLL:n Vanhempainnettiä kehitetään vastaamaan vanhempien tuen tarpeita entistä paremmin.
Vanhemman ääni -kyselyn raporttiin voi tutustua kokonaisuudessaan MLL:n nettisivuilla (linkki alla).
Kursiivilla merkityt lainaukset on poimittu kyselyn avovastauksista.
Lisätietoja
suunnittelija Anna-Maija Okker, anna-maija.okker(a)mll.fi, p. 050 9191 429
auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki, tatjana.pajamaki(a)mll.fi, p. 050 562 4299
tiedottaja Eveliina Kutila, eveliina.kutila(a)mll.fi, p. 040 580 2393
