Lapset tarvitsevat iloa ja turvallisuutta epävarmassa syksyssä – MLL muistuttaa rutiineista ja palvelutarpeesta 

Lasten ja nuorten on tärkeää saada iloita koulun aloituksesta, vaikka syksyn ympäristö on epävarma, Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa. Liitto muistuttaa myös, että päättäjien on pantava lasten edut kaiken edelle. Vanhempia ja yläkoululaisia se tukee vuosittaisilla Hyvä alku koulutielle ja Hyvä alku yläkouluun -kampanjoilla.

– Lasten on saatava aloittaa koulunsa uudesta innostuen, vaikka vanhempia painavat huolet virusmuunnosten leviämisestä. Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt tulevaisuuden uskon vahvistamista, optimismia sekä arkeen kiinnittäviä myönteisiä rutiineja, korostaa MLL:n Auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

MLL:n ekaluokkaisten vanhemmille postittaman Hyvä alku koulutielle -paketin ohjeet ja Hyvä alku yläkouluun -sivusto ovat nyt erityisen suuri tuki; pitkittyneen kriisin aikana lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta tukevat rutiinit ja perheen yhteiset tekemiset ja tulevaisuuden suunnitelmat.

– Koulun alun tärkeässä vaiheessa vanhemman on hyvä varata lapselle – ja yhtä lailla yläkoulun aloittaville ja toisen asteen opiskelijalle – aikaa ja huomiota, sanoo Pajamäki.

MLL:n viesti vanhemmille on kannustava: kenenkään ei pidä pärjätä yksin. MLL:n auttaviin kanaviin voi ottaa yhteyttä maksutta ja nimettömänä ja liiton Vanhempainnetti-sivuille on koottu laajasti tietoa lasten kasvusta ja kehityksestä, myös vaikeiden tilanteiden ratkomisesta.

– Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi lasten ja nuorten arkeen ja hyvinvointiin, kertoo MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen. – Etäopetus ja harrastustoiminnan rajoitukset ovat aiheuttaneet yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja oppimisen vaikeuksia, hän muistuttaa Lapsistrategian koronatyöryhmän raportin havainnoista.

– Kuntien uusien valtuutettujen yksi tärkeimmistä tehtävistä on koronakriisin kielteisten vaikutusten torjunta – erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen. Valtuutettujen on varmistettava koronakriisin hoitoon riittävät palvelut sekä se, että päätösten lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan huolella.

Monet koronakriisin vaikutuksista tulevat esiin pidemmän aikavälin kuluttua – ne ovat erityisen suuret kasvavaan sukupolveen. Kielteiset vaikutukset osuvat erityisen vahvasti niihin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat olleet jo ennestään heikommassa asemassa tai niihin, joilla on erityistä herkkyyttä tai haavoittuvuutta.

– On hyvä ja tärkeää, että koulut alkavat lähiopetuksessa, Iivonen toteaa. – Etäopetukseen siirtymisen kynnyksen on oltava hyvin korkealla. Koulu ei ole vain oppimisen paikka vaan se on keskeinen lasten ja nuorten kasvuympäristö ja sosiaalisten suhteiden rakentumisen paikka.

1. Ylläpidä optimismia arjessa ja omassa puheessa. Jaa mahdolliset omat katastrofiajatukset toisen aikuisen kanssa, vältä siirtämistä omaa ahdistusta lapseen tai nuoreen.
2. Kuuntele ja kysele lapsen ajatuksia; älä pakota puhumaan, mutta pidä keskusteluyhteys lapseen auki, kaikissa asioissa.
3. Kiinnittykää arkeen. Tehkää yhdessä tavallisia asioita; luokaa uusia mieleisiä rutiineja. Keksikää yhdessä konkreettisia tulevaisuuden etappeja. Listatkaa asioita, joita teette, kun pandemia on ohi.
4. Vaikka lapset joutuvat aloittamaan koulunkäynnin ristiriitaisissa tunnelmissa, on heillä oikeus nauttia, iloita, pelätä ja olla huolissan myös muihin kuin koronaan liittyvistä asioista; anna lapsen iloita koulunaloituksesta; oppimisen ilosta ja uusiin kavereihin tutustumisesta.
5. Jaa ja vertaile kokemuksia toisten vanhempien kanssa; puhu ja jaa huolia, vinkkejä, ideoita.
6. Pidä huolta itsestäsi. Hae tukea, apua matalalla kynnyksellä.