Kiusaaminen kitketään urheiluryhmästä aikuisten yhteistyöllä

Ystävät, kaveritaidot ja hyvä itsetunto ovat vanhempien mielestä tärkeimpiä asioita, joita lapset ja nuoret voivat urheiluharrastuksesta saada liikunnallisten taitojen sekä terveellisten elämäntapojen lisäksi.

Näin vanhemmat arvioivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemässä kyselyssä, jossa liikuntaa harrastavien lasten vanhemmilta kysyttiin heidän näkemyksiään lapsensa harrastusryhmän ilmapiiristä, osallisuuskäytännöistä ja kiusaamiseen puuttumisesta sekä ehkäisystä.

Ystävyyden ja kaveritaitojen vahvistumiseen vaikuttaa voimakkaasti harrastusryhmän ilmapiiri.

– Myönteinen ilmapiiri ei synny itsestään. Tarvitaan tutustumista, ryhmää yhteen hitsaavaa tekemistä ja keskusteluja myös varsinaisen harjoittelun ulkopuolella. Kys elyn mukaan suurin osa vanhemmista kokee, että valmentajat näkevät vaivaa myönteisen ilmapiirin luomisessa. Siitä huolimatta kolmasosa vastaajista kertoi lapsensa joutuneen joskus kiusatuksi, MLL:n nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius kertoo.

Sekä vanhemmat että valmentajat ovat sitä mieltä, että kiusaamiseen on pääsääntöisesti aina puututtu, kun sitä on esiintynyt. Puuttuja on ollut yleensä vanhempi itse tai valmentaja. Kyselyn mukaan kiusaaja on tavallisimmin toinen lapsi tai nuori ja sen muoto on useimmiten sanallista, mutta myös ulkopuolelle jättämistä, tönimistä ja uhkailua esiintyy.

Toisinaan epäasiallisesti käyttäytyy valmentaja tai toinen vanhempi. Kaikissa kiusaamistilanteissa on tärkeää, että seurassa on valmiiksi mietitty, miten asiaa käsitellään. – Kiusaamiseen ja syrjintään tulee aina puuttua. Ohjatuissa harrastuksissa ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa joku lopettaa harrastuksen, koska aikuiset eivät puutu asiaan tai puuttumisesta ei ole apua, Helenius sanoo.

Kiusaamisesta voi koitua paljon mielialaan ja jopa terveyteen pitkäaikaisesti vaikuttavia haittoja, joten kyse ei ole pelkästään siitä, onko harrastuksessa kivaa vai kurjaa. Kyse on lapsen kokonaishyvinvoinnista.

Vanhemmille tehty kysely on osa Turvallinen ja viihtyisä harrastusryhmä -hanketta, jota MLL tekee yhteistyössä Folkhälsanin, seurojen, lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa. Kyselyyn vastasi noin 400 urheilevan lapsen ja nuoren vanhempaa. Samaan aikaan tehtiin valmentajille oma kysely, jossa selvitettiin samoja aihepiirejä. Siihen vastasi 104 valmentajaa.

MLL ja Folkhälsan toivovat, että tuloksia ja raportissa esitettyjä pohdintakysymyksiä hyödynnetään muun muassa valmentajien koulutuksessa ja seurojen oman toiminnan suunnittelussa. Mukana on myös ehdotuksia, miten osallisuutta voidaan kehittää ja kiusaamiseen puuttumista vahvistaa urheiluseuroissa. Esimerkiksi:

• Ryhmissä on hyvä panostaa tutustumiseen ja ryhmäytymiseen.
• Seuroilla olisi hyvä olla suunnitelma kiusaamiseen, loukkaavaan kohteluun ja häirintään puuttumiseen. Kannattaa myös pohtia, millaista on hyvä kohtaaminen kiusaamistilanteissa.
• Valmentajakoulutuksessa on tärkeää panostaa vuorovaikutustaitoihin lasten ja nuorten kanssa.
• Harrastusryhmien osallisuuskäytäntöjä kannattaa seuroissa kehittää edelleen. Lasten ja nuorten ideoita kannattaa kysyä, ja miettiä selkeät palautteen antamisen ja käsittelemisen tavat.
• Kauden toimintasuunnitelman tekeminen etukäteen helpottaa vuorovaikutusta vanhempien kanssa. Ryhmän sääntöjen tekeminen yhdessä lasten ja vanhempien kanssa luo yhteisymmärrystä.

MLL:lla on vahva kokemus kiusaamisen ehkäisystä koulumaailmassa, ja osaamista viedään nyt myös urheiluseurojen käyttöön. MLL:n nettisivuille on koottu ideoita kauden aloitukseen ja lopetukseen sekä palautteen antamiseen. Yksi hyvä väline seuran arvokeskusteluun on dialogikartta, jonka avulla voidaan pohtia esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan eettisiä kysymyksiä.

Loppupeleissä turvallisen ja viihtyisän ilmapiirin syntyminen lähtee pienistä asioista. – Lapselle on iso merkitys, että häneltä kysytään mitä hänelle kuuluu, ja sanotaan, että onpa kiva nähdä sinua, Helenius muistuttaa. Siltä pohjalta on kiva ryhtyä treenaamaan.

Lisätietoja MLL:n nettisivuilta ja materiaalia ruotsiksi Folkhälsanin sivuilta.

Lisätietoja
nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius, jenni.helenius(a)mll.fi, p. 050 570 0023
tiedottaja Eveliina Kutila, eveliina.kutila(a)mll.fi, p. 040 580 2393