Kiireettömän vanhemmuuden tuen tarve kasvava
Yhteydenottojen määrä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimeen ovat kasvaneet viidessä vuodessa 40 prosentilla. Auttava puhelin, nettikirjepalvelu ja chat mahdollistavat matalan kynnyksen tuen vanhemmuuden haasteita pohtiville. Vanhempainpuhelimen vuosiraportista selviää, että useimmiten yhteydenoton syy on lapsen kehitysvaiheen synnyttämä uusi tilanne, johon vanhempi kaipaa neuvoa.
Tyypillistä on, että Vanhempainpuhelimeen ottavat yhteyttä kaikenikäisten lasten vanhemmat, yhtä lailla yksin perheensä arkea pyörittävät vanhemmat kuin ydinperheissä asuvat vanhemmat. Vanhemmuuden tuen tarve on kasvava.
– Mahdollisuudelle puhua kiireettömästi ja luottamuksellisesti vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä on kasvava tarve. Monesti yhteyttä ottavat vanhemmat eivät ole jakaneet asiaa muuten tai kokevat, etteivät ole tulleet kuulluiksi, jos ovat puhuneet asiasta, auttavien puhelin ja nettipalveluiden suunnittelija Heidi Holappa kertoo.
– Yhteydenotoissa käsitellään laajasti koko vanhemmuuden kirjoa. Esille nousevat esimerkiksi uusperheiden ihmissuhteet, vaikeat suhteet aviopuolisoon ja lapsen haastava käytös, Heidi Holappa sanoo.
Vanhempainpuhelimeen otetaan yhteyttä nimettömänä, jolloin on helpompi kertoa asiasta, josta on vaikea puhua läheisille tai muissa lapsiperheille suunnatuissa palveluissa. Keskustelu päivystäjän kanssa keventää oloa, kun saa jakaa asiansa toiselle ihmiselle. Yhteydenotto alkaakin tavallisesti hyvin erilaisessa tunnetilassa kuin mihin se lopulta päättyy.
– Saamamme palautteen perusteella palvelun kiireettömyys on merkittävä asia yhteyttä ottaville. Jokaiseen yhteydenottoon käytetään sen verran aikaa kuin se vaatii, Heidi Holappa sanoo.
Usein puheluiden kesto on yli puoli tuntia. Osa vanhemmista kaipaa kuuntelijaa vain hetkeksi.
Vuonna 2017 noin puolet tilastoiduista Vanhempainpuhelimeen tulleiden yhteydenottojen aiheista liittyi vanhemmuuteen, sen pohdintaan tai esimerkiksi aikuisten välisiin ihmissuhteisiin. Toinen puoli yhteydenotoista käsitteli pohdintoja suhteessa lapseen. Osa yhteydenotoista liittyi lapseen, jolla on erityinen tuen tarve. Moni olisi kaivannut tukea raskaassa tilanteessa, jotta olisi jaksanut ja osannut huolehtia lapsestaan parhaalla tavalla.
Noin puolet yhteydenottajista kertoi tilanteista, joissa oli miettinyt ammattiavun tarvetta. Moni yhteydenottaja oli valinnut tarkoituksella anonyymin auttavan palvelun, sillä kynnys hakea apua ammattipalveluista oli liian korkea. Vanhempainpuhelimen päivystäjät miettivät yhteydenottajan rinnalla, minkälainen apu tai tuki helpottaisi parhaiten yhteydenottajaa.
Yhteydenottomäärien lisääntyessä myös vapaaehtoisten tarve lisääntyy. Aikaisemmin vain Helsingissä toiminut Vanhempainpuhelimen päivystys on laajentunut Ouluun ja vuonna 2018 tavoitteena on laajentaa toiminta myös Jyväskylään.
Lisätietoja
Auttavien puhelin- ja nettipalveluiden suunnittelija Heidi Holappa, heidi.holappa(a)mll.fi, p. 046 921 3092
Tiedottaja Eveliina Kutila, eveliina.kutila(a)mll.fi, p. 040 580 2393