Hyvinvointialueiden on varmistettava lasten hyvinvointi

Lapset ja nuoret ovat kärsineet koronakriisistä ja tulevilla hyvinvointialueilla on merkittävä rooli tämän korjaamisessa. Palvelujen riittävän resursoinnin rinnalla Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa alueita järjestöyhteistyön voimasta. Esimerkkinä tästä on elämänkaarimalliin pohjautuva perhekeskus, jossa apu on aiempaa helpommin löydettävissä.

MLL:n vaaliohjelma korostaa, että lapsuuden ja nuoruuden kehitys on ainutkertaista eikä se ole palautettavissa myöhemmissä elämänvaiheissa.

– Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja pärjäämisen haasteita, kuten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia, kertoo MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen, joka johti lapsistrategian koronatyöryhmää.

– Siksi hyvinvointialueiden merkittävimpiin tehtäviin lähivuosina kuuluu kriisin kielteisten vaikutusten torjuminen. Korona-aikana palvelut ovat ohentuneet samaan aikaan kun niiden tarve on eristäytymisen vuoksi kasvanut. Tämä on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa.

– Matalan kynnyksen palvelujen merkitys lasten ja nuorten koronavaikutusten torjumiselle on valtava, Iivonen muistuttaa. – On myös syytä pitää mielessä, että järjestöjen työ vahvistaa hyvinvointialueilla ja kunnissa hyvinvointia, osallisuutta ja luottamusta sekä ehkäisee ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro maksaa itsensä vähintään viisinkertaisena takaisin.

MLL:n kymmenen kohdan vaaliohjelmassa korostuvat muun muassa oppilashuolto- ja mielenterveyspalvelujen resursointi, lasten kuuleminen ja lapsivaikutusten arviointi päätöksissä, perhekeskustoiminnan ulottaminen jokaiseen kuntaan, kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisyn riittävä painotus fyysisen terveydenhuollon rinnalla, palvelujen järjestäminen ihmislähtöisesti ja helposti löydettäviksi, eriarvoisuuden vähentäminen ja järjestörahoituksen jatkaminen hyvinvointialueilla.

MLL toimii lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eteen ammatillisen työn lisäksi noin 26 000 vapaaehtoisen voimin. Nämä tukevat, järjestävät toimintaa, aktivoituvat itse ja auttavat muun muassa sadoissa perhekahviloissa, perheiden tukihenkilöinä, auttavien puhelinten ja chattien päivystäjinä, koulujen tukioppilaina ja kiusaamisen vastaisissa ohjelmissa.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin rakentumisessa ja hyvinvoinnin haasteiden voittamisessa hyvinvointialueen palveluilla on merkittävä rooli. Hyvinvointialue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä. Kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä kumppaneita sekä hyvinvointialueille että kunnille. Sotejärjestämislaki edellyttää, että sekä hyvinvointialueet että kunnat tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.

1. Lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista on edistettävä tavoitteellisesti.
2. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset on arvioitava.
3. Lapsia ja nuoria on kuultava hyvinvointialueen toiminnassa.
4. Kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä on edistettävä.
5. Lasten ja nuorten palveluissa on huolehdittava lainsäädännön ja suositusten mukaisista henkilöstömitoituksista.
6. Varmistetaan, että perhekeskustoiminta kattaa koko hyvinvointialueen.
7. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita on vahvistettava.
8. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava koronakriisin jälkihoidossa.
9. Hyvinvointialueiden ja järjestöjen kumppanuus on varmistettava.
10. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintaedellytyksistä ja vaikutusmahdollisuuksista on huolehdittava.