100 vuotta täyttävä MLL on muokannut suomalaista yhteiskuntaa

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on lähes kaikille suomalaisille tuttu. Harva kuitenkaan tietää, kuinka konkreettisesti MLL on ollut muovaamassa asioita, joita pidämme arjessamme tänä päivänä itsestäänselvyyksinä.

Esimerkiksi elämä monessa lapsiperheessä voisi näyttää erilaiselta, jos MLL ei olisi tuonut 1920-luvulla täikampaa Suomeen.

– Ennen täiden hävittäminen oli huomattavasti hankalampaa ja monet vaan hyväksyivät ne kiusana, josta ei pääse eroon. MLL:n tuoma täikampa osoittautui kuitenkin halvaksi ja tehokkaaksi keinoksi ongelman ratkaisuun. MLL toi Suomeen tuolloin myös hammasharjoja ja oli kehittämässä hammashoitoa koko Suomessa, kertoo MLL:n historiantutkija Eeva Kotioja.

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli heti perustamisestaan saakka merkittävä toimija suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen vaikutus näkyi nopeasti.

– MLL:n merkitys Suomelle on suuri ja liitto on tehnyt tilastollisestikin merkittävää työtä lapsikuolleisuuden vähentämiseksi Suomessa. Se oli jo silloin alussa se iso juttu, mikä erotti MLL:n muista lastensuojelujärjestöistä, Kotioja toteaa.

– Neuvolasysteemin kehittäminen on ehdottomasti yksi MLL:n tärkeimmistä saavutuksista, sillä Suomessa ei 1920-luvulla lasten terveydenhuoltoa oikeastaan juuri ollut. MLL konkreettisesti neuvoi äitejä pienten lasten hoidossa. Neuvot saattoivat olla pieneltä tuntuvia, kuten ettei pienen vauvan vatsa kestä lehmänmaitoa. Niillä oli kuitenkin iso vaikutus. 1920-luvulla MLL:n aloittama ennaltaehkäisevä mielenterveystyö oli myös uraauurtavaa.

Liitto on vuosien varrella myös itse innovoinut keksintöjä, jotka ovat olleet merkittävässä roolissa Suomen muuttumisessa hyvinvointiyhteiskunnaksi. Esimerkiksi äitiyspakkauksen juuret kulkevat MLL:n jakamiin kiertokoreihin, joiden avulla perheisiin saatiin perustarvikkeet vauvan hoitoon.

– Eräs suurimmista innovaatioista oli keskoslaatikko, jossa kotona syntyneen keskosvauvan pystyi tuomaan sairaalaan hoitoon. Se vähensi merkittävästi keskoskuolemien määrää, Kotioja havainnollistaa.

1960-luvulla MLL oli mukana myrkytyskeskuksen perustamisessa ja vuonna 1969 se perusti Suomen ensimmäisen nuorille huumekäyttäjille suunnatun klinikan. Panostus nuoriin jatkui vahvasti ja vuonna 1974 MLL käynnisti tukioppilastoiminnan Suomen kouluissa. Vuonna 1980 perustettiin Lasten ja nuorten puhelin ja 1990-luvun lopulla liitolla oli merkittävä rooli koulujen iltapäiväkerhotoiminnan vakiinnuttamisessa.

– Esimerkiksi Lasten ja nuorten puhelin oli siinäkin mielessä tärkeä, että ensimmäistä kertaa lapset ja nuoret pääsivät kertomaan itse asiansa ja puhumaan suoraan auttavan aikuisen kanssa, Kotioja toteaa.

Tänä päivänä MLL:n työn painopisteenä on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka tavoitteena on tarjota perheille tukea ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua. Merkittävässä roolissa järjestössä on sen 27 000 vapaaehtoista, jotka toimivat kouluilla, perhekahviloissa, tukihenkilöinä perheissä ja yhdistysten perhetoiminnassa. Oikeaan aikaan saatu tuki vähentää myös tarvetta kalliisiin palveluihin. Lisäksi MLL tarjoaa perhepalveluja ja MLL:n säätiö tuottaa perhekuntoutusta.

– MLL:n tavoitteena on olla avuksi, kun pulmat heräävät ja ongelmat ovat vielä pieniä. Tämän päivän haasteita ovat vanhempien yksinäisyys ja riittämättömyyden tunne monien eri tehtävien ristipaineissa. Perheiden tarpeet ovat erilaisia ja niihin pyrimme vastaamaan monien kanavien kautta, kuten auttavissa puhelimissa ja netissä, kohtaamispaikoissa sekä yksilöllistä tukea tarjoten. Hienoa on, että vanhemmat haluavat ja osaavat käyttää apua, kun sitä vain on tarjolla, kertoo Liiton pääsihteeri Milla Kalliomaa.

• Perustettiin 4.10.1920
• Perustava kokous pidettiin kenraali Mannerheimin kotona Mariankadulla Helsingissä.
• Ajatuksen taustalla oli Mannerheimin sisko Sophie Mannerheim, joka työskenteli sairaanhoitajana ja näki yksinäisten äitien ahdinkoa. Hän vei idean veljelleen marsalkka Mannerheimille, joka ryhtyi järjestön keulakuvaksi.
• Perustajajäseniin lukeutuneet Erik Mandelin ja Arvo Ylppö suunnittelivat MLL:lle ohjelman, jonka tarkoitukseksi kirjattiin kaikki lastensuojelutyö, mikä ei kuulu kunnille tai valtiolle.
• Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustamisen jälkeen Sophie Mannerheimin perustama Lastenlinna siirrettiin MLL:n hallintaan ja päätettiin uudistaa lastensairaalaksi. Sairaala vihittiin käyttöön 20. lokakuuta 1921.
• MLL:ssa toimii vuosittain noin 27 000 vapaehtoista. Vapaaehtoistyön tunteja tehdään yli 800 000. Paikallisia yhdistyksiä on 548 kappaletta ja sellainen löytyy lähes jokaisesta Manner-Suomen kunnasta.

Lisätietoja
pääsihteeri Milla Kalliomaa, milla.kalliomaa(a)mll.fi, p. 075 324 5552
viestintäpäällikkö Maria Gnosspelius, maria.gnosspelius(a)mll.fi, p. 050 325 6126