212. Yhteinen sarjakuva
200. Ryhmän toiminta
Tehtävä
Pohditaan yhdessä laadittavien sarjakuvien avulla ryhmän ohjaamisessa eteen tulevia haastavia tilanteita.
Tila
Pienryhmätyöskentelyn mahdollistava tila.
Tarvikkeet
Paperia, värikyniä, tusseja, Haastavia tilanteita monistepohja leikattuna.
Kesto
15-45 min.
Jaa osallistujat satunnaisesti neljään ryhmään. Harjoituksen ideana on tehdä neljä neliruutuista sarjakuvaa. Jokaiselle ryhmälle jaetaan neljä A4-kokoista paperiarkkia. Lisäksi jokainen ryhmä saa kirjallisena yhden alkutilanteen (liite). Alkutilanteessa sarjakuvan päähenkilönä oleva tukioppilas on joutunut johonkin pulmalliseen tilanteeseen, joka liittyy ohjaajana toimimiseen.
Harjoituksessa laaditaan yhteisesti sarjakuva, joka kertoo siitä, kuinka ongelma ratkeaa. Aloitusruudussa esitellään sarjakuvan päähenkilö ja hänen pulmallinen tilanteensa. Oikean- ja vääränlaisia sarjakuvia ei ole. Kukin ryhmä tekee sarjakuvan ensimmäisen ruudun yhdelle paperiarkille. Kun ensimmäinen ruutu on valmis, paperin taakse merkitään ruudun numero. Tämän jälkeen paperit laitetaan kiertoon seuraavalle ryhmälle, jolloin jokainen ryhmä saa eteensä jonkin toisen ryhmän aloittaman sarjakuvan.
Kukin ryhmä tekee ruudun numero 2 toisten aloittamaan tarinaan. Kun ollaan valmiita, paperin taakse merkitään jälleen ruudun numero. Taas valmiit ruudut laitetaan eteenpäin seuraavalle ryhmälle. Näin jatketaan, kunnes lopuksi jokaisessa sarjakuvassa on yksi ruutu kultakin ryhmältä.
Varaa kunkin sarjakuvaruudun tekemiseen aikaa noin 5 minuuttia. Kiinnittäkää valmiit sarjakuvat luokan seinälle katseltaviksi. Lukekaa sarjakuvat yksitellen ja keskustelkaa niiden sisällöistä sekä tekemisestä.
- Onko sarjakuvan päähenkilö tyytyväinen asioiden saamaan käänteeseen?
- Millä muilla tavoin ongelma olisi voinut ratketa?
- Kun piirsitte ensimmäisen ruudun, miten ajattelitte tarinan päättyvän?
- Miltä sarjakuvan henkilöistä tuntuu?
- Mitä muita hankalia tilanteita ohjaajana toimiessa voisi tulla? Miten niihin voisi varautua?
Ryhmään vaikuttaa sen toiminnan aikana paljon erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät osallistujien välisiin henkilökemioihin, jokaisen ryhmän jäsenen omaan henkilöhistoriaan, ryhmään muodostuneisiin virallisiin ja epävirallisiin normeihin, roolirakenteeseen sekä ryhmän toimintaympäristöön, kuten ryhmän käytössä olevien tilojen viihtyvyyteen, kokoontumisaikaan jne. Ryhmän ohjaaja on siis tekemisissä varsin laajan ilmiökentän kanssa, eikä ohjaajalla suinkaan ole madollisuuksia vaikuttaa näihin kaikkiin tekijöihin.
Vertaisohjaajana toimiminen tuo ohjaustilanteelle vielä omanlaisen haasteensa. Parhaimmillaan nuoret vertaisohjaajat lisäävät motivoituneisuutta ja intoa sekä syventävät oman kokemustietonsa avulla asian käsittelyä tai keskustelua. Haasteena voi kuitenkin olla se, että nuoren ohjaajan saattaa olla vaikea saada ohjaajan roolia ja innostaa osallistujia toimimaan. Nuoret tarvitsevat ohjaamiseen tukioppilasohjaajan tai opettajan tukea ja rohkaisua. Nuorille on annettava sosiaalista ja psyykkistä tilaa ohjata tilannetta heidän suunnittelemallaan tavalla ja auttaa vain tarvittaessa tai pyydettäessä. Tällöin tukioppilas voi kokea onnistumista ja saada näin hyviä kokemuksia osallisuudesta turvallisessa ympäristössä.
Haastaviin tilanteisiin voi valmistautua. Pohtimalla etukäteen erilaisia toimintamalleja voidaan lisätä ohjaajan varmuutta ja valmiuksia toimia ohjaajana. Haastavista tilanteista puhuminen yhdessä lisää myös nuoren luottamusta itseensä ohjaajana. Se, että ryhmät eivät aina innostukaan toimimaan täysillä tai työskentelyn aikana tulee eteen konflikteja, onkin ihan luonnollista. Haasteiden kohtaaminen ei siis tarkoita sitä, että nuori olisi epäonnistunut ohjaajana.
- Ryhmän toimintaan vaikuttavat ohjaajan toiminnan lisäksi monet muutkin tekijät kuten ryhmän jäsenten väliset suhteet, ryhmään muodostuneet viralliset ja epäviralliset normit sekä ryhmän toimintaympäristö. Juuri tämä moniulotteisuus tekee ohjaamisesta välillä haastavaa.
- Kun tukioppilas ohjaa nuorempia oppilaita, haasteena saattaa olla osallistujien motivoiminen ja innostaminen. Ennen oppitunnin tai muun ohjaustilanteen pitämistä on tärkeää miettiä, miten saada osallistujat innostumaan ja lähtemään mukaan.
- Haastavia tilanteita voi harjoitella ja pohtia etukäteen. Näin haasteet on aidossa ohjaustilanteessa helpompi kohdata.