501. Stereotypiat ja ennakkoluulot

500. Yhdenvertaisuus

Tehtävä

Janaharjoitus ja keskustelu, joissa pohditaan stereotypioita ja ennakkoluuloja. Nuoret ymmärtävät, mitä ennakkoluuloilla ja stereotypioilla tarkoitetaan ja oivaltavat kuinka kaavamainen, yksinkertaistettu ajattelu luo ongelmia yksilöiden kohtaamisessa.

Tila

Pienryhmätyöskentelyn mahdollistava tila.

Tarvikkeet

-

Kesto

15-45 min.

Yhdenvertaisuus

Kerro, että seuraavaksi käsitellään stereotypioita, joissa yksilö tai ryhmä nähdään hyvin yksipuolisesti. Kerro lyhyesti, mitä stereotypioilla tarkoitetaan. Stereotypian määritelmä on tämän kortin taustatiedoissa. Kerro, että seuraavaksi luettelet stereotypioita, joita usein liitetään suomalaisiin. Tilaan kuvitellaan jana, jonka toinen pää edustaa väittämää ”täysin samaa mieltä” ja toinen pää ”täysin eri mieltä”. Pyydä oppilaita asettumaan janalle sen mukaan, miten hyvin väittämä heidän mielestään kuvaa suomalaisia.

Janaharjoitus: Stereotypioita suomalaisista

Suomalainen

  • saunoo usein.
  • hiihtää paljon talvisin.
  • omaa vaaleat hiukset ja siniset silmät.
  • on hiljainen ja ujo.
  • on sisukas.
  • syö paljon ruisleipää.
  • syö paljon salmiakkia.
  • on rehellinen.

Keskustellaan yhdessä

Kuinka hyvin stereotypiat kuvasivat suomalaisia?

  • Mitä stereotypioita liittyy paikkakuntaan, jolla asut? Mitä olet kuullut sanottavan helsinkiläisistä? Entä savolaisista ja pohjalaisista?
  • Mistä ennakkoluulot ja stereotypiat johtuvat?
  • Millaisia stereotypioita tai ennakkoluuloja olet huomannut itselläsi olevan?
  • Oletko joskus korjannut ennakkoluulojasi?
  • Mitä haittaa stereotypioista tai ennakkoluuloista voi olla niiden kohteeksi joutuneelle?
  • Miten ne saattavat vaikuttaa sen henkilön elämään, joka ajattelee stereotyyppisesti?

Taustaa

Tukioppilaat voivat vaikuttaa omalla esimerkillään ja toiminnallaan siihen, ettei kenenkään kotitausta, etninen tausta, ulkonäkö tai muu eroavuus vaikeuta pääsemistä osaksi ryhmää ja kouluyhteisöä. Tukioppilaat voivat näyttää muille mallia kummitunneilla, koulun käytävillä tai muissa tilanteissa levittämällä syrjinnän vastaista asennetta ja puhetapaa. Tukioppilaille voi neuvoa, millaisilla keinoilla syrjivään käyttäytymiseen ja puheeseen voi puuttua. On hyvä miettiä mahdollisimman konkreettisia tilanteita. Tukioppilas voi esimerkiksi mennä kiusatun viereen ja pyytää tätä mukaansa. Kiusaajalle voi sanoa, että ”älä viitsi, tuo ei ole kivaa”. Luokan WhatsApp-ryhmissä voi asiallisesti pyytää vihapuhujaa lopettamaan ja vastata rakentavasti ennakkoluuloisiin kommentteihin. Tukioppilaiden on tärkeä kertoa koulun aikuisille, jos he huomaavat syrjintää tai rasismia. Jos kyse on netissä tapahtuvasta rasismista tai vihapuheesta, henkilön voi ilmiantaa poliisin nettivinkkipalvelussa ja nettipalvelun ylläpitäjälle. Useimmilla ihmisillä on kokemusta loukkaavasta puheesta tai loukkaavasta kohtelusta. Toisaalta useimmilla on myös kokemusta tilanteista, joissa on tullut ystävällisesti ja myönteisesti kohdatuksi. Mitä eroa näillä kokemuksilla on? Millaista ilmapiiriä ne luovat? Oppilaiden omia kokemuksia kannattaa hyödyntää rasismin ja vihapuheen käsittelyssä ja keskusteluissa.

Ennakkoluuloksi kutsutaan käsitystä, joka on luotu ennen ihmiseen tai asiaan tutustumista. Ennakkoluulot juontavat usein juurensa tietämättömyyteen: kun emme tunne asian todellista laitaa, joudumme arvaamaan, olettamaan ja yleistämään. Usein ennakkoluulot kohdistuvat kokonaiseen ihmisryhmään, kuten kansallisuuteen, vähemmistöön, etniseen tai uskonnolliseen ryhmään. Ennakkoluulot voivat olla este tutustumiselle, toisen kunnioittamiselle tai keskinäiselle luottamukselle. Pahimmassa tapauksessa ennakkoluulot johtavat syrjintään ja rasismiin.

Stereotypialla tarkoitetaan yleistävää mielipidettä ryhmästä tai yksilöstä tietyn ryhmän jäsenenä. Laajoja, koko ihmisryhmää koskevia yleistyksiä saatetaan tehdä muutaman esimerkin pohjalta. Olipa stereotypia myönteinen tai kielteinen, henkilö nähdään yksipuolisesti, minkä takia hän jää vaille yhdenvertaista kohtelua. Stereotyyppisen ajattelun kyseenalaistaminen on tärkeää, sillä se voi altistaa kiusaamiselle, rasismille ja vihapuheelle.

Vihapuheella tarkoitetaan kaikkia ilmaisun muotoja, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Vihapuhe pyrkii antamaan alentavan kuvan kohteestaan ja uhkaa kohteensa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. Vihapuheella pyritään hiljentämään
vähemmistöjä ja ryhmiä, joilla on vähemmän yhteiskunnallista valtaa.

Rasismia on ihmisten tai ihmisryhmien asettaminen muita alempiarvoisempaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasistisen käytöksen ja vihapuheen taustalla on usein tiedon puutetta ja pelkoa, stereotyyppistä ajattelua, ennakkoluuloja ja välinpitämättömyyttä. Arjessa rasismi ilmenee loukkaavina tekoina: poissulkemisena, vihjailuna, nimittelynä, rasistisena vitsailuna, nöyryyttävänä suhtautumisena, halveksuntaa osoittavina ilmeinä, eleinä tai jopa väkivaltana.

Kerro osallistujille

Ennakkoluuloksi kutsutaan käsitystä, joka on syntynyt ennen ihmiseen tai asian tutustumista. Ennakkoluulot koostuvat usein huhuista, kuulopuheista ja aikaisemmin opitusta tiedosta.

  • Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, mutta usein ne eivät pidä paikkaansa. Tärkeää on omien ennakkoluulojen tunnistaminen ja tunnustaminen.
  • Stereotyyppinen ajattelu on ihmisille tyypillinen tapa jäsentää monimutkaista maailmaa. Kaikki näennäisesti samaan ryhmään kuuluvat eivät kuitenkaan ole keskenään samanlaisia. Yksilön ei pidä ajatella edustavan kokonaista ryhmää.
  • Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat haitaksi silloin, jos ne johtavat syrjintään.
  • Omia ennakkoluuloja ja stereotypioita kannattaa tunnistaa ja kyseenalaistaa.
  • Jokaista pitää kunnioittaa omana itsenään. Jokainen on ainutlaatuinen.

Aiheeseen liittyvät