433. Empaattisia tekoja netissä ja kasvokkain

Pyydä oppilaita keksimään ryhmissä mahdollisimman monia konkreettisia keinoja siihen, miten toisille voi osoittaa empatiaa ja arvostusta

1. kasvokkain
2. netissä, somessa tai digitaalisissa peleissä.

Pyydä ryhmiä kirjoittamaan kaikki annetussa ajassa keksimänsä tavat a) ja b) kohdista papereille tai eri värisille post-it lapuille.

Keinot voivat olla hyvin yksinkertaisia ja arkisia kuten kivan kommentin tai kehun sanominen tai kirjoittaminen koulukaverille, kannustaminen, toisen mielipiteiden huomioon ottaminen, kuulumisten kysyminen, porukkaan mukaan pyytäminen, piristävän kuvan tai sisällön jakaminen.

Käykää pienryhmien ideat läpi koko ryhmän kesken. Pienten tekojen ideoita voi hyödyntää esimerkiksi kummioppilastuntien tai muun tukioppilastoiminnan suunnittelussa.

• Mitä hyvää empatiasta voi seurata? Netissä tai kasvokkain?
• Voiko joissain tilanteissa empatiasta seurata jotain ikävää tai haitallista? Mitä ja kenelle?
• Millaisissa tilanteissa empatiaa voi olla vaikea osoittaa, vaikka haluaisi?
• Miten omalla toiminnalla netissä tai kasvokkain voi vaikuttaa myönteisesti omaan ja toisten hyvinvointiin?
• Muistatteko tilanteen, jossa joku kohteli teitä välipitämättömästi? Mitä tilanteessa tapahtui ja miltä se tuntui?
• Muistatteko tilanteen, jossa joku oli teitä kohtaan empaattinen? Miltä toisen osoittama empatia ja läsnäolo tuntuu?

Yhteisen pohdinnan ja ryhmätyöskentelyn sijaan harjoituksen voi toteuttaa myös kilpailuna. Jaa osallistujat pienryhmiin. Voittaja on se ryhmä, joka keksii eniten erilaisia keinoja osoittaa kunnioitusta toisille erilaisissa ympäristöissä.

Empatia on kokoelma taitoja ja prosessi, jossa ihminen eläytyy toisen ihmisen tunne- ja ajatusmaailmaan. Empatiakyky ohjaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Empatiakyky on tärkeää, jotta voimme tulla ihmisten kanssa toimeen ja muodostaa ystävyyssuhteita.

Empatialla tarkoittaa kykyä ja halua pyrkiä ymmärrykseen, mitä toinen ihminen saattaa tuntea ja kokea sekä taitoa asettua toisen henkilön asemaan. Hyvää kohtaamista edistää kiinnostus toisen ajatusmaailmaan, sen sijaan että kuvittelee tietävänsä, millainen toinen henkilö on tai mitä hän ajattelee tai tuntee.

Empatiataitoja on mahdollista harjoitella. Harjoittelu vahvistaa kykyä ja rohkeutta nähdä tukea tarvitseva ja toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Empatiakykyyn kuuluvat kyky nähdä maailmaa toisen ihmisen näkökulmasta, kyky tunnistaa omia ja toisen tunteita ja nimetä niitä sekä kyky olla tuomitsematta suoralta kädeltä toisen ihmisen ajatusmaailmaa. Kuuntelu- ja dialogitaitojen harjoitteleminen tukevat myös empatiakyvyn kehittymistä.

Empatiataitojen avulla henkilö ottaa toisen tunteet myötätuntoisesti huomioon omassa käyttäytymisessään. Empatiaa voi ilmaista esimerkiksi ymmärtävällä katseella, sanoilla ja eleillä tai lohduttamalla, kannustamalla ja tukemalla toista. Aina sanojakaan ei tarvita, vaan pelkkä lähellä oleminen riittää.

Omien tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen ovat avain empatian kokemiselle ja toisen tunteiden ymmärtämiselle. Mitä paremmin ihminen tunnistaa omia tunteitaan, sitä taitavampi voi olla ymmärtämään muiden mielialoja. Omia tunteita harjoitellaan tunnistamaan muun muassa nimeämällä ja sanoittamalla tunteita sekä hyväksymällä erilaiset tunteet osana itseä.

Empatiaan vuorovaikutuksessa ja omaan hyvinvointiin liittyy myös assertiivisuus eli jämäkkyys. Assertiivisuuteen sisältyy toisen näkemyksen huomion ottaminen, kyky kompromissien tekemiseen ja kilpailuasetelmien purkamiseen. Assertiivisesti toimiva on empaattinen ja kuuntelee toisia sekä kykenee jämäkkään, mutta huomaavaiseen viestintään. Hän tuo esiin omia toiveitaan, mutta kykenee muokkaamaan mielipiteitään tarvittaessa tai uusia näkökulmia saadessaan.

Empatiaa estäviä tekijöitä ovat esimerkiksi kilpailu, pelko, tiukat roolit tai hierarkia ryhmässä. Verkossa empatiaa voi estää esimerkiksi tunnetiedon ja kehonkielen puute. Empatiakyvyn vahvistaminen on tärkeä keino ehkäistä esimerkiksi eri ympäristöissä tapahtuvaa kiusaamista rasismia, vihapuhetta ja syrjintää.

Hannukkala, Marjo & Törrönen, Soile 2010. Mielen hyvinvointi. Opetuskokonaisuus terveystietoon. Suomen Mielenterveysseura 2010. 2.painos.
Kalliopuska, Mirja. 1983. Empatia – tie ihmisyyteen. Hämeenlinna: Arvi A. KaristoOy:n kirjapaino.
Markkanen, Eeva-Liisa 2017. Oppilaiden osallisuus ja kiusaamisen ehkäisy. MLL 2017.
Saarikivi, Katri 2018. Empatia netissä. 2018. MLL:n video.
Snellman-Aittola, Marja 2018. Yhdenvertaisuus. Tukioppilaiden koulutusmateriaali. MLL 2018.
Hyvinvoinnin vuosikello. SOSKU-hanke ja Rovaniemen kaupunki 2018.