451. DIGIFIT-oppituntimalli

Elämme aikaa, jossa yhteiskunnan sähköistyminen ja erilaiset digitaaliset sisällöt ja toiminnot ulottuvat oikeastaan miltei jokaiselle elämän eri osa-alueelle. Olemme verkkojen ja verkostojen äärellä niin töissä, koulussa kuin vapaa-ajalla. Ajankuvan muuttuessa ja teknologian kehityksen myötä mediakasvatuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota niin teknisiin taitoihin, sisällön etsimisen ja tuottamisen taitoihin kuin monilukutaitoon. Viimeisin mediakasvatuksen tutkimus alleviivaa taitoja, joiden avulla voidaan paitsi hallita omaa mediankäyttöä, myös valtavaa virikkeiden ja tiedon tulvaa. Digitaaliset ympäristöt ovat paitsi valovoimaisia, myös suunniteltu varastamaan huomiomme pitkiksikin ajoiksi. Niihin sisältyy erityispiirteitä, joiden vuoksi mediankäytön rajaaminen ja ruutujen lumovoiman vastustaminen on haastavaa, myös aikuisille.

Mediankäytön hallintataitoja ja keskittymiskykyä tarvitaan virikkeiden tulvassa. Monet pelit ja sosiaalisen median sovellukset on suunniteltu siten, että viettäisimme niiden parissa mahdollisimman paljon aikaa. Kehittyvä ja kasvava lapsi tarvitsee tukea omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Hyvinvointia tukevat esimerkiksi riittävä lepo ja laadukas uni, säännöllinen liikunta ja ruokailu,
mielekkäät harrastukset ja kasvokkaiset kohtaamiset. Oman ajan ja mediankäytön hallinta ei ole lapsille aina yksiselitteistä tai helppoa, kuten ei aikuisillekaan. Ennakointi eli käytön hallintaa tukevat tavat ja taidot ovat keskeisiä. On tärkeää jutella siitä, miten älylaitteiden käyttö voi vaikuttaa esimerkiksi ajankäyttöön, nukkumiseen, koulunkäyntiin ja harrastuksiin, liikkumiseen tai kaveri- ja perhesuhteisiin. Tue lapsen taitoja hallita aikaansa ja löytää mielekästä ja myönteistä tekemistä. Mediankäytössäkin on tärkeää muistaa kohtuus. Lapsi saattaa käyttää paljon aikaa netissä, koska siellä on kiinnostavien sisältöjen lisäksi hänelle tärkeitä kavereita. Netin tai pelien kautta voi löytyä myös uusia kavereita. Keskustelkaa oppilaiden kanssa siitä, aiheuttaako vuorovaikutus netissä jonkinlaisia paineita osallistumiseen tai läsnäoloon. Jutelkaa, keiden kanssa netissä viihdytään ja vietetään aikaa.

Muistuta, että vaikka älylaitteiden avulla on helppo olla tavoitettavissa, aina ei tarvitse olla. Kannusta myös viettämään ikätovereiden kanssa aikaa kasvokkain ja tue lapsen kaverisuhteita.  Sopivaa ruutuaikaa pohtiessa ajan mittaamista tärkeämpää on tarkastella kokonaisuutta. Alakouluikäisen lapsen ja nuorenkin hyvinvoiva arki koostuu riittävästä unesta, ulkoilusta, liikunnasta, säännöllisistä ruokailuista, kasvokkaisista kohtaamisista, itselleen mieluisasta tekemisestä (esim. harrastukset, kavereiden kanssa tekeminen) ja yhdessä olemisesta. Hyvinvointia onkin, kun kaikki arjen osa-alueet ovat tasapainossa keskenään. Mediankäytöllekin jää arjessa aikaa, kunhan pidetään huoli siitä, että monipuolisen arjen lisäksi lapsi ja nuori viettää aikaansa omalle iälleen sekä kehitystasolleen sopivan laadukkaan mediasisällön parissa. Ikärajat peleissä ja kuvaohjelmissa (tv-ohjelmissa ja elokuvissa) ovat yksi tärkeä keino huolehtia sopivista sisällöistä.

• Monipuolinen arki edellyttää lapselta tai nuorelta 1-2 tuntia aktiivista liikkumista. Medioiden äärellä ollaan usein paikallaan ja jos mediankäyttöön kulutettu aika on iso jää liikunnalle arjessa luultavasti liian vähän aikaa. Tällä hetkellä tutkimusten mukaan lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän.
• Lapsi/nuori tarvitsee hyvälaatuista, pitkäkestoista unta iästä riippuen 8-14 tuntia vuorokaudessa. Älylaitteet saattavat häiritä omassa huoneessa yöunta ja viivästyttää nukkumaanmenoa. Voisiko puhelin “nukkua” yön toisessa huoneessa?