WhatsApp – hyvä renki, huono isäntä

Jatkuvaa kilkettä kännykässä vai kätevä tapa pitää yhteyttä? Sovellus on kumpaakin, mutta vanhemmat ja lapset käyttävät sitä eri tavalla.

WhatsApp on yksi suosituimmista sosiaalisen median sovelluksista. Jopa 88 prosenttia 13–29-vuotiaista suomalaisnuorista käyttää sitä.

WhatsApp on suosittu etenkin siksi, että sen ilmainen viestitoiminto on monella käyttäjällä korvannut maksullisten tekstiviestien lähettämisen. Lisäksi suosittua on palvelun tarjoama mahdollisuus perustaa ryhmiä, joissa keskustelu onnistuu vaikkapa kaveriporukan tai oman perheen kesken.

WhatsAppissa on mahdollista lähettää myös valokuvia, videoita ja ääniviestejä. Sen avulla voi myös soittaa äänipuheluita sovelluksen käyttäjien kesken. Sovellus perustuu puhelinnumeroihin, joten toiseen käyttäjään voi ottaa WhatsAppissa yhteyttä, kun tietää hänen puhelinnumeronsa.

WhatsAppin ikäraja on palvelun ehtojen mukaan 13 vuotta¹. Sitä nuoremmat voivat kuitenkin käyttää palvelua vanhemman luvalla.

WhatsApp-ryhmien veto voi olla lapselle niin vahva, että kaikkien viestien ja ryhmien seuraaminen käy jo työstä. Myös käyttäjän yksityisyys ja sellaiset tapaukset, joissa WhatsAppia on käytetty kiusaamisen välineenä, voivat huolettaa vanhempia.

MLL:n mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja pitääkin tärkeänä, että palvelun käyttö käydään lapsen kanssa yhdessä läpi. – Asioihin pitää myös palata säännöllisesti. Palveluun voi tulla päivityksiä, ja käyttöehdot saattavat muuttua.

Hän kehottaa kiinnittämään huomiota esimerkiksi siihen, näkyykö lapsi palvelussa koko nimellään vai pelkällä etunimellä ja minkälainen profiilikuva on.

Kannattaa myös opetella yhdessä, miten keskusteluista saa estettyä ei-toivotun henkilön ja keskustella, missä tilanteissa niin kannattaa tehdä.

Valtavassa WhatsApp-viestitulvassa on yleensä kyse siitä, että lapsi on innostuksissaan mennyt liittymään kaikkiin tarjolle tuleviin ryhmiin ja että kännykänkäyttöä vasta opettelevat lapset lähettävät paljon yksinkertaisia viestejä, jotka sisältävät lähinnä pelkkiä emojeita eli erilaisia symboleja, kuten sydämiä, tähtiä ja hymynaamoja.

– Vanhempi voi seurata, aiheuttavatko viestit painetta olla kännykän kanssa koko ajan ja jutella, ovatko kaikki viestit sellaisia, että niihin tarvitsee vastata. Kännykkäparkit yöksi ovat suositeltavia, ettei uni häiriinny, Rahja sanoo.

Ryhmien viesti-ilmoituksia voi myös mykistää, ettei muu perhe kärsi puhelimen kilkatuksesta.

– Toisaaltahan on ihanaa, että lapsilla on viestintäkeinoja, eikä monikaan varmaan ole pahoillaan siitä, kuinka paljon WhatsAppin kaltaiset sovellukset helpottavat arkista yhteydenpitoa perheen sisälläkin. On kuitenkin tärkeä myös harjoitella näkemään omia puhelimen käytön tapoja ja sen vaikutuksia lähipiiriin. Sama koskee tietysti aikuisiakin.

Vähintään yhtä tärkeää kuin teknisten taitojen oppiminen on Rahjan mielestä keskustelu siitä, miten opittaisiin olemaan hyviä kavereita myös digitaalisesti.

– Mitä nuorempi käyttäjä, sitä tärkeämpää näitä asioita on jumpata. Harjoitella vuorovaikutusta ja kehittää empatiataitoja ja toisen ihmisen asemaan asettumista.

Konkreettisia tilanteita, joissa kaveritaidot tulevat vastaan, on esimerkiksi se, keitä hyväksytään ryhmiin ja keitä jätetään ulkopuolelle tai voiko julkaista kuvia, joissa esiintyy muitakin.

Rahjan mukaan lapselle olisi hyvä opettaa, että vaikka kaikkien kanssa ei tarvitse olla paras kaveri, jokaiselle on oltava ystävällinen.

– Kannattaa myös teroittaa, että fiksuin tyyppi on se, joka ei jaa arveluttavia kuvia eteenpäin, vaikka sellaisia tulisi vastaan. Tärkeää on luottamuksen kulttuuri nuorten ja aikuisten välillä. Lapsen tai nuoren on voitava luottaa, että jos hän kertoo aikuiselle jostakin mietityttävästä asiasta, se ei johda siihen, että viestintuojaa rangaistaisiin.

Nuorten digimedian käyttö on Rauna Rahjasta myönteinen asia, mutta myös vanhemman läsnäoloa ja tukea tarvitaan.

– On hyvä nähdä, ettei digimaailma ole erillinen asia, vaan monelle lapselle ja nuorelle tärkeä osa arkea, omaa kulttuuria ja vertaissuhteita. Arkinen rupattelu netissä tapahtuvista asioista ja kiinnostuksen kohteista lisää vanhemman ymmärrystä nuoren netinkäytöstä ja antaa tärkeitä eväitä kotien mediakasvatukseen.

Pienen koululaisen vanhemmille

• Käykää yhdessä läpi sovelluksen käyttö ja yksityisyysasiat.
• Huolehdi lapsen riittävästä unesta ja kännykättömästä ajasta.
• Juttele, miten olla hyvä kaveri kasvokkain ja netissä.

Teinin vanhemmille

• Ole kiinnostunut ja ylläpidä keskusteluyhteyttä.
• Anna nuorelle tilaa.
• Varmista, että nuori osaa kunnioittaa muiden lisäksi myös itseään ja pystyy harkitsemaan.
• nopeissakin tilanteissa, mitä jakaa itsestään.

”Vanhempi tyttäreni Anna sai älypuhelimen ekaluokalla, ja WhatsAppia hän on käyttänyt parisen vuotta. Nuorempi ei vielä käytä puhelinta.

Anna käyttää WhatsAppia lähinnä kavereiden kanssa viestittelyyn, kun taas perheen sisäiset asiat hoidetaan tekstarilla. Erilaisten ryhmien kautta tulee tolkuton määrä viestejä, jotka sisältävät lähinnä emojeita, ääniviestejä ja gif-animaatioita, sellaista ajatuksen virtaa. Välillä siinä ei tunnu olevan päätä eikä häntää, mutta en pidä minään vaihtoehtona sitä, että viestittelyä lähtisi kieltämään. Silloin kieltäisi lapselta tosi keskeisen tavan olla kavereiden kanssa.

Anna ei kuitenkaan saa lähteä mukaan sellaisiin ryhmiin, joiden jäseniä ei tunne. Lisäksi meillä on juteltu paljon kuvista, mitä ne saavat sisältää.

Lapsen WhatsAppin käyttöä on mahdoton hallita täysin, koska uusia ryhmiä tulee koko ajan. Kyse on vähän siitäkin, kuka on cool, kenellä on eniten ryhmiä ja kenen ryhmään pääsee. Annakin on kokenut voimattomuutta siitä, että hänet voidaan lisätä ryhmään tai poistaa siitä täysin mielivaltaisesti. Toisaalta hänellä on niin paljon kavereita ja hyvät kaveritaidot, etten ole asian suhteen huolissani.

Meillä on käytössä sovellus, joka rajoittaa lapsen netinkäyttöä kahteen tuntiin päivässä. Viikonloppuisin ja lomilla aika on pidempi. Säännöt ottavat Annaa päähän, ja jos hän saisi valita, hän katsoisi koko ajan YouTubea. Toisaalta hän kuitenkin ymmärtää itsekin olevansa vielä lapsi ja tavallaan hyväksyy säännöt.”

Minna, 38, lapset 10 ja 5

”Saimme älypuhelimet samoihin aikoihin eli kolmos- ja nelosluokalla. Käytämme WhatsAppia lähinnä perheen, sukulaisten ja harrastusryhmien yhteydenpitoon. Kaverijutut ovat viime aikoina siirtyneet enemmän muihin sovelluksiin, kuten Snapchatiin.

Meillä kerätään kännykät arkisin pois periaatteessa yhdeksältä, mutta usein menee myöhempään. Emme ole huomanneet puhelimen käytöllä vaikutusta yöuniin.

Loputon emojien lähettely on meitä nuorempien hommaa. Meille WhatsApp on lähinnä viestintäväline. Nuorempien kohdalla voikin olla ihan hyvä rajoittaa puhelimen käyttöä, mutta itse emme koe, että käyttäisimme puhelinta liikaa tai että se koukuttaisi. Meilläkin on ollut koulussa joitakin kiusaamistapauksia. Esimerkiksi kerran eräästä henkilöstä puhuttiin WhatsAppissa pahaa ’läpällä’, mutta asianomainen ei siitä tykännyt. Tällaisia juttuja selvitellään, mutta muuten ei koulussa puhelimen käytöstä ole puhuttu.

Jos kaikilla muilla olisi älypuhelin mutta itsellä ei, kyllä siitä tulisi ulkopuolinen olo. Puuttuisi yhteys kavereihin.”

Sanna, 15, ja Jenna, 14

¹) HUOM! Jutun julkaisun jälkeen WhatsApp nosti palvelun ikärajaa EU:n alueella 16 vuoteen.

Lähde: ebrand Suomi Oy ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut: SoMe ja nuoret 2016. Kyselytutkimus nuorten sosiaalisen median käytöstä.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 1/2018 -lehdessä.