Vanhempainchatin päivystäjä tsemppaa vanhempia

Vanhempainchatin päivystäjä Marja tietää, että vanhemmuus voi olla vaativaa mutta myös iloista ja rentoa.

– Koko ajan saa oppia ja ymmärtää lisää. Se on vapaaehtoistoiminnassa hienoa. Niin sanoo Marja, 75. Hän on toiminut MLL:n Vanhempainpuhelimen ja nettipalveluiden päivystäjänä seitsemän vuotta.

– Lehti-ilmoituksessa luki, että jopa isoäidit ovat tervetulleita. Niinpä rohkenin lähteä mukaan, Marja hymyilee.

Noin kerran viikossa hän istuu keittiönpöytänsä ääreen ja kirjautuu tietokoneella päivystysjärjestelmään. Chatissa hän tarttuu ensimmäiseen odottavaan keskustelunavaukseen.

Ennen korona-aikaa päivystäjät toimivat samassa toimistotilassa Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjien kanssa, ja paikalla oli tukena myös MLL:n ohjaaja. Nyt ohjaaja on Zoom-yhteyden päässä koko ajan tavoitettavissa ja kukin vapaaehtoinen päivystäjä kotonaan. Noin kolmituntisen päivystysvuoron jälkeen voidaan yhdessä purkaa pintaan nousseita tunteita.

– Toivottavasti pian voidaan palata entiseen malliin. Yhteisissä tiloissa syntyy hedelmällistä vuorovaikutusta lasten ja nuorten päivystäjien kanssa.

Vanhempainpuhelimessa ja -chatissa voi keskustella mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä aiheesta. Etenkin uusperhe-elämään ja huoltajuuteen liittyvät asiat mietityttävät ihmisiä.

– Keskusteluissa pohdimme ihmissuhteita, toimintakulttuurien erilaisuutta eri perheissä tai vaikka sukupolvien välistä kuilua, Marja kertoo.

Melskeisessä tilanteessa hän yrittää nostaa lapsen näkökulmaa esiin.

– Vanhempana yllättyy harva se päivä. Oma lapsi onkin ehkä ihan erilainen tyyppi kuin vanhempi oli ajatellut. Ydinviestimme on vanhemmuuden vahvistaminen. Haluan antaa tunteen, että olet ok ja lastesi vanhempana tunnet heidät parhaiten. Pyrin osoittamaan, että vaikka vanhemmuus on vaativaa, se on myös iloista ja rentoa.

Päivystysvuoroja voi tehdä oman elämäntilanteensa mukaan, ja koulutusta saa säännöllisesti. – MLL:n tarjoama koulutus on asiantuntevaa ja mielenkiintoista – myös välttämätöntä, koska maailma muuttuu niin nopeasti.

Ajanvaraus-chat on erikseen, mutta normaalissa pop-up-chatissa ei ole aikarajaa: keskustelua voi käydä niin pitkään kuin tarve on.

– Joskus jonoa on paljon. Alkuun ahdisti, kun ajattelin, että joku ei saa tarvitsemaansa keskusteluapua. Nykyään suhtaudun niin, että nyt käsitellään meneillään olevaa juttua kaikessa rauhassa. Se vaati vähän totuttelua. Auttajan ongelma on, että haluaisi auttaa kaikkia.

Vapaaehtoisen ei tarvitse antaa lopullisia vastauksia. Asioita pohditaan yhdessä ja valotetaan eri suunnista. Marjasta on innostavaa huomata, kuinka asiat liikahtavat eteenpäin. Iso kiitos päivystäjälle on kommentti ”tämä selkiytti omaa ajatteluani”.

– On palkitsevaa, kun alkaa tapahtua vuorovaikutusta eikä kumpikaan ole ennakkoluulojensa vallassa. Aitoon vuorovaikutukseen pääsee kuuntelemalla. Ei kannata ajatella valmiita vastauksia.

Kun Marjalta kysytään, miksi hän on niin pitkään ollut erilaisissa vapaaehtoistehtävissä, hän siteeraa mielellään ruotsalaista sosiologia Margareta Bertilssonia: Mikä elämässä on tärkeää? Rakastaa ja vaikuttaa.

– Tämä on vaikuttamista. Jos minulla on kiinnostusta ja mahdollisuus, miksi en tekisi tätä.

•  Alkukoulutuksessa seitsemän vuotta sitten puhuttiin siitä, paljonko ruutuaikaa lapselle voi antaa. Nyt ruudussa ja netissä ollaan koko ajan, ei sinne mennä erikseen.
• Nykyiset lapset elävät nuoruuttaan aivan eri yhteiskunnassa kuin vanhempansa, isovanhemmista puhumattakaan. Pohjimmiltaan ihminen on silti samanlainen ja tunteet kutakuinkin samat.
• Nuorempana uskoo tekevänsä kaikki ratkaisunsa itse ja omin aivoin. Kun elämänkokemusta karttuu, huomaa, miten paljon ympäristön paineet ja roolimallit, suvun perinteet ja muut ulkopuoliset tekijät vaikuttavat. Valintamme eivät olekaan itsenäisiä. Se on myös helpottavaa: ei ole vastuussa kaikista mokista, vaan taustalla oli ajan henki.

Vanhempainpuhelimen päivystäjät tarjoavat vanhemmille aikaa ja mahdollisuuden purkaa ajatuksiaan ja huoliaan puhelimessa, kirjepalvelussa tai chatissa. Päivystyspisteet sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Tehtävään saa koulutuksen ja tukena päivystysvuorossa on MLL:n työntekijä. Päivystäjä sitoutuu päivystämään kaksi kertaa kuussa vähintään vuoden ajan.

Juttu julkaistu Lapsemme 4/2021 -lehden Vapaaehtoinen-palstalla.