Välipalasta virtaa päivään

Hyvä välipala auttaa jaksamaan, kun varsinaiseen ateriaan on vielä aikaa.

Perheen kesken on hyvä keskustella siitä, mitä välipala tarkoittaa ja mikä on hyvä välipala. Näin lapsi tai nuori tietää, mitä hänen toivotaan syövän. Kun on nälkä, nopea mielihalun tyydyttäminen voittaa herkästi, jos ohjeena on pelkästään ”ota jotain kaapista”.

Hyvän välipalan kaava (sopii myös aamu- ja iltapalaan) on helppo oppia: 1 + 1 + 1. Yksi osa hiilihydraatteja (viljatuotetta, leipää tai puuroa), yksi osa proteiinia (maitopohjaista tuotetta tai ruokaisaan välipalaan kalaa, lihaa tai vaikka nyhtökauraa) ja yksi osa kasviksia (lapsen oman kouran kokoinen määrä hedelmiä, vihanneksia tai marjoja).

Erilaisia vaihtoehtoja voi helposti kehitellä lasten mieltymysten mukaan – smoothieen voi lisätä kaurahiutaleita, karjalanpiirakkaan saa lisää ruokaisuutta kananmunalla ja pastasalaatti on näppärä vaihtoehto ruokaisampaa välipalaa kaipaavalle.

Kasvikset on hyvä pilkkoa valmiiksi: valmiiksi pilkotut kasvikset menevät helpommin suuhun kuin kokonaiset ja valmistelua vaativat. Isompien lasten kanssa kasvisten pilkkomiset voi tehdä myös yhdessä ja pakata valmiiksi rasioihin.

Etukäteen voi valmistaa esimerkiksi kasvismunakkaita, pikkupitsoja tai suolaisia piirakoita, jotka pakastetaan sopivina paloina. Illalla tehty kolmioleipä säilyy jääkaapissa seuraavaan päivään, samoin suljettuun kannuun tehty smoothie. Myös makaronipohjainen salaatti säilyy jääkaapissa muutaman päivän.

Ruokailoon voi houkutella tekemällä välillä kasvis- ja hedelmätaidetta. Pieni ekstrahauskuus edistää myös terveellistä ruokailua.

Mikä on sopivan kokoinen välipala? Kysymykseen ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Paljon riippuu perheen ruokailurytmistä ja lapsen iästä ja energiankulutuksesta. Pieni lapsi pärjää pienemmällä välipalalla, mutta teinin välipala on jo ihan toista kokoluokkaa. Liikuntaa harrastava lapsi tarvitsee huomattavasti runsaamman välipalan kuin lapsi, joka on suuntautunut toisen tyyppisiin harrastuksiin.

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että sopivan kokoinen välipala on sellainen, jolla pärjää seuraavaan ruokailuun.

Jos lapsi lähtee suoraan koulusta harrastuksiin, täytyy miettiä myös välipalan pakkaaminen. Karjalanpiirakka on klassinen välipala, sillä se säilyy jonkin aikaa lämpimässä. Hedelmät ja kasvikset on hyvä pilkkoa valmiiksi ja pakata niin, että samassa rasiassa ei ole liian monta lajia sekaisin – näin ne pysyvät hyvinä. Kasviksia ei kannata pakata samaan rasiaan leivän kanssa, ettei leipä vety.

Repussa hyvin kulkevia välipaloja ovat myös pähkinät. Kaupan lastenruokahylly palvelee isompiakin lapsia, sillä esimerkiksi smoothiet on pakattu niin, että ne säilyvät lämpimässä.

Keitetty kananmuna, kunhan muistaa keittää yli kahdeksan minuuttia, säilyy hyvin.

Jos lapsi käy ostamassa välipalansa kaupasta, on hyvä sopia ennakkoon, mitä voi ostaa. Eikä ole maailmanloppu, jos joskus välipala on jokin herkku.

Kun nuoria houkuttelee hyvän välipalan äärelle, pieni palvelu kannattaa: valmis kasvislautanen dippikastikkeineen valmiina jääkaapissa on kätevä vaihtoehto, kun syötävää on saatava nopeasti. Nuoren mieli keskittyy käsillä olevaan hetkeen ja jos ei ole valmista tarjolla, valinta kallistuu helposti purkilliseen mehua tai herkkuihin.

Nuoren kanssa kannattaa keskustella ruoasta ja syömisestä ja siitä, mitä tapahtuu, kun tulee liian nälkä. Seuraavan päivän välipalan valmistaminen itselle voi hyvin olla esimerkiksi nuoren kotityö.

Keskustelu, joustavuus, sopiva pieni palvelu ja mieluisa välipala kantavat pitkälle – ja aikuisen malli siitä, että terveellisen välipalan syönti kannattaa.

Vinkit antoi ravitsemusasiantuntija Kati Kuisma / Neuvokas perhe.

Juttu on julkaistu Lapsemme-lehdessä 3/2021.