Tukioppilaat toteuttivat pakohuonepelin seiskaluokkalaisille

Viialan yhtenäiskoulussa tukioppilaat pitävät yllä koulun hyvää ilmapiiriä.

”Seitsemäsluokkalaisia on jäänyt kiinni koulualueen roskaamisesta. Teidät on lukittu luokkaan, josta ette pääse pois ennen kuin olette ratkaisseet teille määrätyt tehtävät.”

Luokanvalvoja lukee Wilmasta rehtorin ilmoituksen Viialan yhtenäiskoulun 7. luokan ryhmälle. Luokassa vallitsee hetken ajan hämmennys: mistä on kysymys? Asia selviää, kun tilanteen ottavat haltuunsa yhdeksäsluokkalaiset Kerttu Kähkönen, Minttu Autio ja Minea Koivuniemi. Kyseessä ei ole nyt tavallinen oppitunti, vaan tukioppilastunti. Seuraavan 45 minuutin aikana Wilma-viesti paljastuu peliä varten sepitetyksi juoneksi.

Kerttu, Minttu ja Minea ovat tulleet seiskoille tutuiksi lukukauden ensimmäisestä koulupäivästä lähtien, jolloin he toivottivat kummiluokkansa tervetulleeksi yläasteelle. Tukioppilaat järjestivät koulun pihalle pelejä ja tutustumisleikkejä.

– Yläasteen alku on seitsemäsluokkalaisille todella tärkeä, ja ilmassa on jännitystä. Tukioppilaiden tehtävä on helpottaa muutosta ja tutustumista uuteen vaiheeseen, Kerttu kertoo.

– Tukarit auttoivat kouluun sopeutumista, kun aloitin seitsemännen luokan. Haluan nyt itsekin tehdä jotain koulun viihtyvyyden eteen, sanoo Minttu.

Tänään tutustumista jatketaan. Kummiluokka saa kuulla olevansa osa pakohuonepeliä, jossa haasteet pitää selvittää yhteistyöllä.

Edellisenä iltana Kerttu, Minttu ja Minea miettivät sopivaa tapaa edistää luokkahenkeä. Syntyi idea luokkatilaan sijoitetusta pakohuonepelistä, jossa tarvitaan yhteistyötä ja päättelykykyä. Innokkaasti tytöt kehittivät tehtäviä niin, että jokaisen ryhmäläisen panos olisi ratkaiseva.

Viialan yhtenäiskoulu on iso, noin 800 oppilaan koulu, jossa on luokkatasoja esikoulusta yhdeksänteen luokkaan asti. Koulussa on järjestetty MLL:n tukioppilastoimintaa jo vuosikymmenien ajan. Tällä hetkellä tukioppilastoiminta ei ole Viialassa valinnaisaine, vaan siihen liittyvä koulutus järjestetään vapaa-ajalla.

– Toivon, että kaikilla olisi koulussa hyvä olla. Tukioppilastoiminta tuo kivaa vaihtelua koulutyöhön, sanoo Minea.

Luokkaan astuessaan tukioppilaita hieman jännittää: nyt pitää ottaa johtajan rooli ja saada kaikki 22 oppilasta noudattamaan ohjeita. Aluksi tyttökolmikko pyytää luokkaa jakautumaan kolmeen ryhmään. Se sujuu luontevasti, sillä oppilaat alkavat jo tuntea toisiaan.

Seuraavaksi ryhmät saavat kukin valkoisen paperin, josta pitäisi tehdä mahdollisimman hyvä lennokki. Voittajaryhmä on se, joka saa ensimmäisenä lennokin osumaan lattialle teipattuun neliöön. Jokainen oppilas asettuu vuorollaan heittoviivan taakse, ja lennokkeja alkaa sinkoutua pitkin luokkaa ylös, alas ja sivuille. Maaliin osuminen onkin odotettua vaikeampaa. Joku keksii kokeilla lattian kautta liu’uttamista, mutta vauhti ei sittenkään riitä perille asti.

– Annan vihjeen: lennokkiin saa tehdä muutoksia, Kerttu ilmoittaa.

Silloin joku keksii rytistää paperin myttyyn ja lennättää sitä pallona. Viimein ensimmäinen ryhmä osuu maaliin, ja pian muutkin onnistuvat tehtävässä uudella taktiikalla.

– Hyvin oivallettu, kehuu Minttu.

Luokassa tuntuu jo kihisevää innostusta. Seuraava tehtävä on ratkaista palapeli yhdessä ja löytää siitä koodi. Pöydän äärelle tulee tungosta, kun kaikki yrittävät löytää sopivia palasia. Viimein kuvio valmistuu ja palapelin alta paljastuu numerosarja 8251.

– Selvittäkää, miten numeroista 8251 tulee tulokseksi 21!, Minea kuuluttaa.

Pian käsiä nousee pystyyn, kun muutama tietää vastauksen. Nopein saa vastata, ja tukioppilaat kirjoittavat taululle oikean ratkaisun: 8 x 2 + 5:1 = 21.

Sitten ryhmät saavat uuden tehtävän suoritettavaksi: termospullossa oleva Kinder-muna pitää saada ulos ilman, että siihen kosketaan. Ratkaisuksi ilmenee pulloon kaadettava vesi, joka nostaa munan pinnalle.

– Kinder-munan sisältä löytyy pakohuonepelin ratkaisu, Kerttu ilmoittaa.

Munasta löytyy lappu, jossa lukee, miten luokasta pääsee ulos: ”Avatkaa ovi, ei se ole vaikeaa.”

Kun ryhmät ovat saaneet tehtävät ratkaistua, kaikki astelevat ovesta ulos koulun käytävälle. Luokka vertailee, miten kukin selviytyi tehtävistä. Pientä kilpailuhenkeä on ilmassa, mutta leikkimielellä. Kaikki osallistujat palkitaan tukioppilaiden tarjoamilla tikkareilla.

Lopuksi palataan luokkaan. Tukioppilaat antavat palautetta tehtävistä ja kyselevät tunnelmia.

– Toimitte hyvin yhteen ja löysitte ratkaisuja. Oliko teillä hauskaa?

Kummiluokka myöntelee, että tunti oli ihan mieluisa. Jutellaan vielä koulunkäynnistä ja kokeista sekä syysloman suunnitelmista.

– Mitä haluaisitte tehdä seuraavaksi?

Tukioppilaat yrittävät saada äänensä kuuluville yleisen hälinän keskellä, mutta seiskat tuntuvat jo odottelevan koulun päättymistä. Tunnin jälkeen tukioppilaat jäävät luokkaan purkamaan järjestelyjä ja pohtimaan tapahtumia.

– Ryhmätyöt onnistuivat yllättävän hyvin. Lennokin heittoonkin löytyi luova ratkaisu, Minttu summaa.

– On tärkeää suunnitella toiminta etukäteen niin, että kaikki pääsevät tekemään jotain, Kerttu analysoi.

MLL:n koulutus vielä jatkuu, ja tukioppilaat tapaavat joka toinen viikko tukarikerhossa. Silloin keskustellaan toiminnan tavoitteista ja arvoista, kuten yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja nuorten äänen kuulumisesta.

– Käsitykseni tukioppilastoiminnasta on monipuolistunut. Nyt vahvistui tunne siitä, että olen tukioppilaana minulle sopivassa roolissa, kertoo Minea.

Juttu on julkaistu Lapsemme 4/2021 -lehdessä Lasten mukana -palstalla.

Tervetuloa Educa 2023 -tapahtumaan kuulemaan lisää tukioppilastoiminnasta ja kiusaamisen ehkäisystä lauantaina 28.1.2023 klo 13 – 14 (Tila 101AB) paneeliimme ”Että kaikilla olis koulussa hyvä olla” . Paneelissa kouluyhteisön edustajat rehtorista tukioppilaisiin ovat keskustelemassa, miten tukioppilastoiminnan avulla voidaan ehkäistä kiusaamista, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.