Tavoitteena 0 reikää

Jos hammaspesu, säännöllinen ateriarytmi ja säästeliäs sokerinkäyttö ovat vanhemmalle tuttuja, lapsen suunhoito on hyvällä mallilla.

Aamukiireessä hammaspesu saattaa jäädä. Kun kouluruoka ei maistu, nälkää hillitään napostelemalla. Pikkusyötävät ovat usein sokerisia herkkuja, joiden kyytipoikina hörpitään limsaa ja energiajuomaa.

Jälkimmäisellä yritetään hoitaa myös väliin jätetyn lounaan aiheuttamaa väsymystä. Kaikki tämä näkyy suun terveydessä huolestuttavalla tavalla: Suomen asema lasten ja nuorten suunterveyden mallimaana on uhattuna. Miten tässä näin on päässyt käymään?

– Kuilu hyvä- ja huono-osaisuuden välillä näkyy myös lasten hampaissa, ja ongelmat keskittyvät. Ero on olemassa myös tyttöjen ja poikien välillä: pojilla suunterveys on tyttöjä huonompi, lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Päivi Rajavaara Oulun kaupungin suunterveydenhuollosta sanoo.

Hammaslääkärit ovat syystäkin huolissaan, sillä jo alle kouluikäisillä lapsilla on hampaissaan reikiä. Karies etenee huokoisessa maitohampaassa nopeasti ja voi vaarantaa pysyvän hampaan aiheen. Lisäksi kariesta aiheuttavat bakteerit voivat levitä reikiintyneistä maitohampaista terveisiin hampaisiin.

– Kariesta ei parane vähätellä. Se on sairaus, joka voi pahimmillaan vaarantaa yleisterveyden, Päivi Rajavaara painottaa.

Kariesta voidaan ehkäistä, kunhan ennaltaehkäisy aloitetaan ajoissa. Kun vauvan vanhempien omat hampaat ovat kunnossa, lapsi saattaa myöhemmin välttyä kariekselta kokonaan.

– Mitä varhemmin lapsi saa suuhunsa mutans streptokokki -bakteeritartunnan, sitä pahempi karieksesta yleensä tulee. Lapsi saa tartunnan yleensä vanhemman syljestä lusikan tai tutin välityksellä.

Jokainen suupala ja juotava kulaus ksylitolia ja vettä lukuun ottamatta aiheuttavat suussa noin puolen tunnin mittaisen happohyökkäyksen. Sen aikana suun bakteerien tuottama happo liuottaa hampaita suojaavaa kiillettä. Hampaat kestävät viidestä kuuteen happohyökkäystä vuorokaudessa. Väliaikoina kiilteestä liuenneet mineraalit ehtivät saostua takaisin hampaan pintaan.

– Tiheät happohyökkäykset lisäävät kariesvaaraa merkittävästi. Säännöllinen ateriarytmi ja napostelun välttäminen ehkäisevät kariesta, ja kumpikin opitaan jo ihan pienenä.

Hampaita reikiinnyttävät bakteerit käyttävät ravinnokseen hiilihydraatteja. Niitä löytyy myös hedelmistä ja hedelmä- ja marjasoseista, ja siksi ne ja muut makeat olisi hyvä nauttia ruoan yhteydessä.

– Mehua ei vauva tarvitse lainkaan. Vesi on paras janojuoma, ja sitä kannattaa tarjota vauvalle myös imetyksen jälkeen suun huuhteluun.

Leikki-iässä happohyökkäyksen voi katkaista ksylitolipastillilla tai -purukumilla. Aluksi pienelle lapselle kannattaa antaa pieniä määriä ksylitolipastillista, jottei lapsi saa vatsavaivoja. Noin 3-vuotias osaa yleensä syödä ksylitolipurukumia nielemättä sitä. Kahdesta viiteen minuuttia pureskelua kerralla riittää.

Hammaspesu kahdesti päivässä kuuluu vauvan suunhoitorutiineihin.

– Vaikkei vauvan suussa olisi vielä yhtään hammasta, voi harjata ikeniä. Näin vauva tottuu touhuun, eikä aristele, kun harja kohtaa ensimmäisen hampaan noin puolivuotiaana.

Hammasharjaan sipaistaan lapsen pikkusormenkynnen kokoinen nokare fluoritahnaa. Sopiva tahnan fluoripitoisuus selviää pakkauksen kyljestä, jossa se ilmoitetaan ppm-yksikköinä. Alle 6-vuotiaalle sopivassa tahnassa luvun tulisi olla 1000–1100 ppm.

Kun lusikka alkaa pysyä lapsen kädessä, hammasharja tekee samoin.

– Hammaspesusta tulee mukava juttu, kun lapsi saa leikkiä harjalla ja jäljitellä vanhempaa. Lapsi ei kuitenkaan saa omin voimin puhdasta aikaan vielä moneen vuoteen.

Hampaat pestään teini-iässäkin kahdesti päivässä, minkä nuori saattaa helposti unohtaa.

– Hampaista itse huolehtiva aikuinen on lapselle kannustava esimerkki.

Hammaslääkäri motivoisi nuorta hammaspesuun järkipuheella: samoilla hampailla pitäisi pärjätä elämän loppuun saakka. Hymy kaunistaa, ja terveillä hampailla kelpaa hymyillä. Pesemätön suu haiskahtaa.

– Vaikka purskutteet raikastavat suun, edes fluoripurskute ei korvaa harjausta. Purskutetta käytetään vain hammaslääkärin suosituksesta, esimerkiksi silloin, jos hampaissa on kiillevaurioita tai oikomisraudat.

Happamien ravintoaineiden ja suun happojen aiheuttama hampaiden kemiallinen rapautuminen eli eroosio kuluttaa hampaita. Eroosion aiheuttamat vauriot ovat pysyviä.

– Vihermehut, limsat, urheilu- ja energiajuomat syövyttävät kiillettä ja reikiinnyttävät hampaita. Yksi energiajuomatölkki voi sisältää 14 palan verran sokeria.

Kouluikäinen liikkuu jo itsenäisesti kodin ulkopuolella. Kun kaveri kipaisee koulusta kotiin kaupan karkkihyllyn kautta, toinen seuraa helposti perässä.

– Vanhemmat voisivat sopia keskenään lasten makeansyönnistä. Jos karkkia on pakko saada, syöminen pitäisi rajoittaa yhteen päivään viikossa ja valita tällöinkin ksylitolilla makeutettuja tuotteita, Päivi Rajavaara ohjeistaa.

Kotona koululaista odottava välipala ja perheen yhteiset ateriat ehkäisevät napostelua.

– Juustopala jälkiruoaksi ei ole hullumpi tapa, sillä juusto sisältää kalsiumia ja fosforia, hampaan omia rakennusaineita. Se myös lisää suuta huuhtovan syljen eritystä.

Noin 10-vuotias on motorisesti kypsä pesemään hampaansa itse. Se ei silti tarkoita sitä, että lapsi suoriutuisi valvomatta hammaspesusta.

– Maitohampaiden puhkeamisvaiheen lisäksi ensimmäisten pysyvien poskihampaiden puhkeaminen 6–7-vuotiaana ja toinen vaihduntavaihe 10–13-vuotiaana ovat tärkeitä vaiheita karieksen ehkäisyssä.

Puhkeamassa oleva tai vasta suuhun puhjennut hammas reikiintyy helposti. Harja tahtoo herkästi kiertää ikenestä vasta kurkkaamassa olevan tulokkaan. Mahdolliset oikomiskojeet hankaloittavat myös hampaiden puhtaanapitoa.

– Kouluikäisen hammaspesun tuloksen voi tarkistaa aika ajoin apteekista saatavilla plakkiväritableteilla.

Hampaaseen jäänyt väri herättää lapsen mielenkiinnon ja havainnollistaa pesun merkityksen – hauskaa ja jännää tehdä se yhdessä!

• Liika jynssääminen kuluttaa hampaita. Pesu kahdesti päivässä riittää: aamulla ja illalla ennen nukkumaan menoa. Heti syömisen päälle ei hampaita parane harjata, sillä harjaus happohyökkäyksen aikana kuluttaa kiillettä varsinkin, jos aterialla on nautittu jotain hapanta.
• Harja vaihdetaan uuteen kolmen kuukauden välein. Siinä ajassa harjaan kertyy bakteereita ja harjakset menettävät jäntevyyttään. Sähköharjalla tulee puhdasta kahdessa, käsipelillä viidessä minuutissa.
• Valkaisevat hammastahnat eivät sovi lapsille ja nuorille. Niiden sisältämät ainesosat vaurioittavat vielä kehittyviä hampaita.
• Hampaassa on viisi pintaa. Niistä kolme puhdistuu harjalla, kahteen tarvitaan hammasväliharjaa, -tikkua tai -lankaa. Kun pysyvät hampaat ovat puhjenneet, hammasvälien puhdistustarpeesta kannattaa kysyä hammaslääkäriltä.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 3/2017 -lehdessä.