Suunnittele sujuva arki

Keskity arjessa siihen, mikä on keskeistä perheen elämäntilanteessa.

Jos aamut ovat yhtä hässäkkää, on hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä, missä ongelma piilee ja pohtia ratkaisuja.

Paljon voi auttaa jo oman tunnetilan tarkastelu: vanhempien hoputtaminen luovat myös lapselle samanlaisen tunnetilan. Aamun toimintoihin onkin hyvä varata riittävästi aikaa.

Illalla on hyvä katsoa valmiiksi seuraavan päivän vaatteet ja mukaan otettavat tavarat. Vähän isommat lapset osaavat jo ainakin opastettuina huolehtia omat tavaransa valmiiksi. Kun illan valmisteluun tottuu, siitä rakentuu tapa.

Motivoimiseen voi kokeilla esimerkiksi palkintotaulua, johon lapsi saa kiinnittää tarran, kun aamu on sujunut reippaasti. Silloin aamusta jää hyvä muisto mieleen. Muutenkin aamun kulkua voi selventää pienille lapsille vaikkapa kuvilla.

Kannattaa myös muistaa armollisuus: välillä aamut vain ovat kiireisiä, vaikka mitä tekisi.

Viikonloppuna kannattaa katsoa yhdessä seuraavan viikon kalenteria ja suunnitella ruokailut ja ruokaostokset. Jos esimerkiksi jonain iltana on harrastuksia tai muuta menoa, on hyvä miettiä ruokailut niiden mukaan. Nälkäisenä kokkaaminen ja ruoan odottelu aiheuttaa herkästi nälkäkiukkua niin lapsille kuin aikuisillekin. Lämmittämättä vaille valmis ruoka ilahduttaa, kun aikataulu on tiukka.

Ruokaa kannattaa valmistaa etukäteen isompia annoksia, niin ei tarvitse kokata koko ajan. Jos saman ruoan syöminen peräkkäisinä päivinä ei maistu, voi laittaa esimerkiksi paria eri lajia ja pakastaa osan.

Järjestelmällisyyttä ja ennakointia voi oppia, ja suunnittelulla arkeen tulee tilaa. Kun isoimmat linjat on kirjattu muistiin, se riittää.

Kotitöitä kannattaa miettiä koko perheen kesken, ja kirjata, miten paljon kotitöitä on ja miten paljon niihin menee aikaa. Sen jälkeen mietitään töiden jakamista esimerkiksi viikko- tai kuukausitasolla. Tehtävistä voi tehdä taulukon, johon aina merkitään tehdyt tehtävät ja kun kaikki on tehty, palkintona voi olla jotain yhteistä kivaa tekemistä sen mukaan, mikä on luontevaa ja omien arvojen mukaista. Tehtäviä voi myös ulkoistaa, jos se on mahdollista.

Lapsia on hyvä totuttaa pikkuhiljaa kotitöihin, ei yhtäkkiä teini-iässä. Samalla voi harkita viikko- tai kuukausirahaa ja sen perusteita.

Töiden jakaminen antaa omaa aikaa myös vanhemmille. Kun ei ole liian kuormittunut, arjen haasteet tuntuvat helpommilta selvittää.

Ostosten äärellä on järkevää miettiä kulutustottumuksiaan ja sitä, onko tarve todellinen.

Voi myös miettiä, pärjääkö vähemmällä: onnistuisiko kokkaus pienemällä määrällä keittiötarvikkeita tai pukeutuminen ilman isoa määrää t-paitoja? Kuinka paljon lapsi oikeasti tarvitsee leluja? Kun ostaa vähemmän ja kierrättää tarpeettomaksi tulleen, ei tavaroiden määrä kodissa pääse kasvamaan hallitsemattomaksi. Myös siivoaminen on helpompaa, jos tavaraa ei ole liikaa.

Kun tavaroilla on oma paikkansa, niiden etsimiseen ei kulu aikaa. Esimerkiksi lelut voi lajitella selkeästi ja merkitä laatikot tekstillä tai kuvalla. Lasten pieniksi jääneet vaatteet kannattaa myydä tai panna kiertoon nopeassa tahdissa, jos niille ei ole omassa perheessä käyttöä.

Kaikkea ei silti tarvitse tehdä kerralla, itselle sopiva systeemi jalostuu ajan kanssa.

Kylmät, liukkaat ja lumet tulevat aina yhtä yllättäen. Kalenteriin voi merkitä muistutus talvivaatteiden ja talvisten harrastusvälineiden inventoinnista. Pieneksi jääneet vaatteet ja välineet toimitetaan kiertoon ja tilalle hankitaan sopivankokoista. Samalla voi sopia työnjaosta, ettei satu niin, että kumpikin vanhempi olettaa toisen jo hoitaneen asian.

Jos lähipiirissä on lapsiperheitä ja sujuva kierrätyssysteemi, voi talveen varautua jo keväällä, kun kauden lopussa pannaan sivuun pieneksi jääneitä vaatteita ja varusteita. Sitten koko asian voi unohtaa moneksi kuukaudeksi.

Vinkit antoi hyvinvointivalmentaja Essi Määttä, Arjen Lean -kirjan toinen kirjoittaja.

Juttu on julkaistu Lapsemme-lehdessä 4/2021