Sophie Mannerheimin turvakoti täyttyi heti

Helsingin yhdistyksessä pohdittiin vuosi sitten, millaiseen apuun vapaita tiloja ja ihmisten osaamista suunnattaisiin. Samaan aikaan tuli tietoa turvakotipaikkojen tarpeesta.

– Sophie Mannerheimille yksinäiset naiset ja lapset olivat erityisen tärkeitä. Hänen kotiyhdistyksenään emme oikeastaan olisi voineet toimia toisin, kun turvakotitoimintaan soveltuvat tilat ja asiantuntevaa henkilökuntaa oli käytettävissä, MLL:n Helsingin yhdistyksen toiminnanjohtaja Rita Lohman kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Joonas Peltosen mukaan turvakotipalveluille on kova tarve ja käyttö on lisääntynyt. Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna 23 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Noin puolet asiakkaista on lapsia.

Seitsemän perhepaikkaa tarjoava Sophie Mannerheimin turvakoti perustettiin Helsingin Marjaniemeen entisen nuorisokodin tiloihin 3.4.2017. Heti aamulla kello kahdeksan talo sai ensimmäisen asiakaspuhelun. Tilat ovat olleet täydellä käytöllä lähes tauotta siitä lähtien. Asiakkaiksi ovat tervetulleita kaikki turvantarvitsijat vanhuksista pariskuntiin ja lapsiin, nimettömänäkin.

Turvakodissa on lämmin ja kotoisa tunnelma. Talo on kuin mikä tahansa suuri koti. Turvallisuus on huomioitu aidoin, hälytysjärjestelmin ja turvakameroin, mutta talossa eletään mahdollisimman normaalia arkea. Asiakkaat käyvät mahdollisuuksien mukaan töissä, päiväkodissa ja sukuloimassa.

Turvakoti on yhteisö, jossa touhutaan arkiaskareita yhdessä ja jutellaan paljon. Se edesauttaa normaaliarkeen palaamista, luottamuksen syntymistä ja ylipäätään elämästä puhumista.

– Asiakkailla on valtavan suuri tarve puhua tunteistaan ja tilanteestaan. Myös mahdollisuus nukkua rauhassa ja turvassa on heille lahja, kertoo turvakodin asiakastyöstä vastaava sosiaalityöntekijä Laura Laine.

Talon asiakkailla on erilaisia taustoja ja tarinoita ja kaikki otetaan vastaan yksilöinä. Jokainen saa oman vastuutyöntekijän, jonka kanssa pidetään säännöllisesti juttutuokioita kahden kesken. Myös lapsella on turvakodissa oma asiakkuus ja hänen äänensä nostetaan kuuluviin. Lapselle on tärkeää voida jutella neutraalissa ympäristössä.

Turvakodin työntekijöistä joku on paikalla läpi vuorokauden. He antavat asiakkaille paitsi henkistä ja psykososiaalista, myös käytännön tukea esimerkiksi asumis- ja talousasioiden järjestelyissä sekä tietoa oikeuksista.

– Usein asiakkaat epäröivät, onko heillä tarpeeksi syytä tulla turvakotiin. Ei tarvitse olla fyysistä väkivaltaa takana. Väkivallalle altistuminen, henkinen väkivalta ja väkivallan uhka ovat yhtä lailla haitallisia ja täysin riittäviä syitä, Laine kertoo.

Turvakotiin voi ottaa puhelimitse yhteyttä ja suoraan ovellekin voi tulla. Yhteistyötä muiden viranomaisten, järjestöjen ja turvakotien kanssa tehdään tiiviisti. Talossa asutaan tyypillisesti kahdesta kolmeen viikkoa. Tuona aikana asiakkaan akuutti kriisi saadaan laantumaan, hän saa tukea elämänhallintaan ja omanarvontuntoon, voimistuu ja voi jatkaa elämää eteenpäin.

– Tehtävämme on olla rinnalla kulkijoita ja antaa toivoa ja tukea. Asiakas huomaa, että samanlaista voi tapahtua ihan kenelle vain asemaan katsomatta. Täällä häpeän tilalla on arvostus. Viestimme on, että väkivallan kierre on mahdollista katkaista. Apua on tarjolla ja sitä voi hakea kuka vain, turvakodin johtaja Sirkka Mikkonen sanoo.

Turvakoti on asiakkaalle maksuton. Kodissa ollaan vapaaehtoisesti ja lähteä voi milloin vain. Aikuisilla säilyy itsemääräämisoikeus ja oikeus huolehtia lapsistaan.

Talossa on myös paljon iloa. Laine kertoo, kuinka 3,5-vuotias tyttö organisoi diskon, suunnitteli ohjelman ja tarjoilut, jakoi työtehtävät ja kutsui koko talon väen mukaan. Muista kulttuuritaustoista tulevien kanssa on tehty eri maiden ruokia ja opeteltu yhdessä taatelikakun tekemistä.

Vapaaehtoisten panos ja lahjoitukset otetaan riemumielin vastaan. Ihmisiä kaivataan leikkimään, lukemaan, kielenkäännöksiä tekemään, pianoa soittamaan ja pihahommiin.

Lahjoitukset kanavoidaan asiakkaille. Alusta aloittavat asiakkaat kaipaavat esimerkiksi huonekaluja ja kuljetusapua. Vapaaehtoisille Mikkonen lupaa ruuan, hyvää seuraa ja mukavaa tekemistä.

Turvakoti toimii sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman valtionavustuksen varoin. Helsingin yhdistys ylläpitää lisäksi tyttöjen nuorisokotia ja organisoi eroauttamisen palvelua Lapset ensin – erossakin, joka tarjoaa muun muassa kodinomaisia kohtaamispaikkoja etävanhemmalle ja lapselle Helsingissä. 

Suomessa toimii 27 turvakotia, joissa on 179 perhepaikkaa. Ne ovat valtion rahoittamia laissa määriteltyjä erityispalveluita lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille.

Vuonna 2017 turvakodeissa oli yhteensä yli 4 300 asiakasta, joista aikuisia oli noin 2 300 ja lapsia 2 000. Aikuisasiakkaista naisia oli yli 2 000 ja miehiä reilut 100. Asiakasmäärät ovat olleet kasvussa viime vuodet.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 3/2018 -lehdessä.