Saako leikkiessä kiivetä puuhun?  

Puuhun ei pelkästään saa, vaan jopa kannattaa kiivetä. Pientä riskiä sisältävät liikuntaleikit kehittävät tehokkaasti lapsen motorisia taitoja.   

– Älkää nyt kiipeilkö tai katkotte kätenne ettekä pääse pitkään aikaan uimaan, isoäiti huutaa lapsenlapsilleen, jotka ovat valloittaneet puiston korkeimman kiipeilykiven. Huoli on ymmärrettävä, ja yleinen.

– Jos päiväkodin pihalla on loistava kiipeilypuu, osa vanhemmista on aina sitä mieltä, että lasten ei saisi antaa kiivetä siihen, tietää varhaislapsuuden motoriseen kehitykseen perehtynyt yliopistotutkija Arja Sääkslahti. 

Hän kuitenkin haastaa aikuiset muistelemaan oman lapsuutensa hienoimpia leikkejä.  

– Juuri kiipeilyleikkien tuoma vapauden tunne ja pieni jännitys ovat jääneet monelle mieleen. Lapselta jää tämä elämysmaailma pois, jos ne kielletään. 

Sitä paitsi: Puihin kiipeäminen on erinomaista motorista harjoittelua. Kiipeäjä joutuu käyttämään käsiään ja jalkojaan yhteispelissä ja siirtämään niitä kehonsa keskilinjan yli sekä arvioimaan, mistä voi ottaa kiinni. 

– Lapselle on tärkeää saada kokeilla asioita taitojensa ylärajoilla. Se pitää motivaatiota ja uteliaisuutta liikkumiseen yllä, Sääkslahti sanoo. 

Silti innokkaan liikkujan vanhempaa saattaa hirvittää. Voiko lapsi huomata vaaranpaikat?

– Kokeileva lapsi oppii arvioimaan omia kykyjään ja riskin paikkoja paremmin kuin sellainen, joka ei koskaan saa kokeilla, Arja Sääkslahti huomauttaa.

Vanhemman tehtävä on hänen mielestään varmistaa, että kiipeilykohteen alusta on turvallinen eikä alla ole esimerkiksi teräviä oksia tai kiviä.

– Kangasmetsä, jossa on vahvoja puita, on hyvä paikka kiipeillä. Alustat ovat usein pehmeitä, ja luonnonpuut tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia.

Lasta ei hänestä kannata liikaa avustaa kiipeilyssä. Pienet muksahdukset, horjahdukset ja naarmut kuuluvat asiaan.

– Sama juttu, kun pieni lapsi ottaa ensiaskeleita. Hän menettää tasapainonsa välillä, ja keho antaa sisäisen palautteen: jos teen näin, käy näin. Jos taas vanhempi koko ajan pelastaa muksahduksilta, oppiminen kestää paljon pidempään.

Kiipeilyleikeissä kehittyvät paitsi lapsen motoriset taidot myös etäisyyksien, omien voimien ja hyvien reittien arviointikyky. Hän oppii siis ratkomaan ongelmia. Siksi lapsi osaa yleensä tulla myös alas, jos on itsenäisesti kiivennyt johonkin.

– Toki vanhemman pitää muistaa lapsen ikä ja kehottaa tarvittaessa lähtemään alaspäin. Pahimmat vaaranpaikat kuitenkin syntyvät siitä, kun vanhempi kauhuissaan huutaa lapselle kieltoja ja lapsen keskittyminen herpaantuu, Sääkslahti sanoo.

Kiipeily ei tietenkään ole ainoa hyvä liikuntaleikkien muoto. Myös esimerkiksi potkupyöräily on opettavaista, koska lapsi pystyy itse korjaamaan tasapainoaan kehonsa asentoa muuttamalla.

– Apupyörien kanssa tätä oppia ei tule, koska apupyörä tökkää vastaan, Arja Sääkslahti sanoo.

Kaikenlainen juokseminen, hikoilu ja rajukin meininki on Sääkslahden mukaan lapselle luontaista. Siksi liikunnalliselle menolle kannattaa etsiä sopivia paikkoja arjen keskeltä, ilman että liikkumaan tarvitsee erikseen lähteä.

– Kun lapsilta on kysytty, he ovat nimenneet metsät mieluisammiksi leikkipaikoikseen.

1. Siedätä itseäsi. Jos lapsen liikunnallinen rohkeus tuntuu epämukavalta, kokeile miettiä asiaa ulkopuolisen silmin. Arja Sääkslahti kehottaa punnitsemaan, mitkä ovat leikin todelliset riskit ja missä kohtaa reagoit omasta pelostasi käsin. Voit rauhoittaa itseäsi muistamalla, että riskileikit kartuttavat tehokkaasti lapsen taitoja ja arviointikykyä.
2. Rajaa kotoa tila liikkumiselle. Joskus on pakko olla pitkään sisällä, ja jälkikasvu hyppii seinille. Kieltämisen sijaan kokeile rajata liikkumiselle tila, jonne voit ohjata lapsen – esimerkiksi jumppamatto toimii hyvin. Matto on sallittu tila hyppimiselle, tanssimiselle, painimiselle ja kuperkeikoille. Liikkumisen tila voi olla myös vaikka keinu, tasapainolauta tai terapiapallo.
3. Turvaudu videoihin. Ruutuun liimautuneen lapsen voi innostaa liikkumaan lapsille suunnattujen liikuntavideoiden tahtiin. YouTubessa on mistä valita: löytyy Joutsenlammen inspiroimaa balettia, Super Mario -jumppaa ja Batman-liikkeitä. Poikkeustilan jäljiltä myös suomenkielistä jumppasisältöä löytyy mukavasti. Hyviä hakusanoja ovat esimerkiksi kids workout ja jumppa lapsille.

Juttu on julkaistu Lapsemme 3/2020 -lehdessä Leikki läpivalaistuna -palstalla.