Rakkautta ja resursseja
Pääkirjoitus 20.3.2023
Kuuntelin kahden alle kouluikäisen lapsen keskustelua ihmisistä. Toinen sanoi, että kaikista ihmistä pitää ajatella hyvää. Pienempi tenttasi: oikeesti ihan kaikista, siis myös kaljutukkaisista ja nuorisosta? Nuo kaksi asiaa näyttivät liittyvän yhteen.
Meillä aikuisilla on paha tapa puhua lapsista ja nuorista kuin he olisivat yksi ryhmä. Yleistävä puhe nuorten väkivallan lisääntymisestä tai ongelmakäyttäytymisestä on leimaavaa ja syyllistävää. Haastattelimme lehteen lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista väkivallalla oireilevien nuorten tilanteesta. Hän on useassa yhteydessä kritisoinut tapaa, jolla nuorista puhutaan. Entä jos laittaisimme sanan nuoret tilalle jonkin toisen väestöryhmän – olisiko sellainen puhe sallittua, kysyy Pekkarinen.
MLL:n nuorisotyöllä on pitkä perinne ja työn lähtökohtana on nuorten arvostaminen ja osallisuuden vahvistaminen. Nuoriin liittyvistä kysymyksistä on tärkeä puhua nuorten kanssa, vaikka vastuu ongelmiin puuttumisessa on aikuisilla. MLL:n Nuortennetti sai tammikuussa Opetushallituksen palkinnon parhaista osallistamisen käytännöistä. Se oli iso ilonaihe Nuortennettiä tekeville nuorille itselleen ja meille kaikille!
Lasten ja nuorten tärkeimmät kasvuympäristöt perheen ohella ovat varhaiskasvatus ja koulu. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niihin kuuluu myös laadukkaasta ja saavutettavasta koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta huolehtiminen. Resurssien leikkaukset ovat rapauttaneet palveluja. Lasten ja nuorten hyvinvointi- ja oppimiserot ovat kasvaneet. Opettajia ja muuta henkilöstöä on siirtynyt pois alalta. Olemmeko Suomessa liikaa luottaneet erilaisten uudistushankkeiden voimaan samalla kun perustyöhön käytettävät resurssit ovat vähentyneet? Pian valittavan eduskunnan yksi tärkeistä tehtävistä on lisätä rahoitusta lasten ja nuorten palveluihin. Ihan siihen perustyöhön, jota tehdään päiväkodeissa, kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä lasten vapaa-ajan toiminnassa.
Milla Kalliomaa
Pääsihteeri