Pöytätenniksen pelaaja Aaron tähtäimessä on paralympialaiset
Pariisin paralympialaiset järjestetään 2024, ja jos hyvin käy, lukiolainen Aaro Mäkelä kisaa siellä pöytätenniksen mitaleista.
Torstaiaamuna 16-vuotiaan Aaro Mäkelän perheen auto kurvaa Helsingin Ruskeasuon liikuntahallin ovelle. Aaron äiti Minna Mäkelä kuskaa Leppävaaran lukion urheiluluokkaa käyvää poikaa treeneihin, sillä lukujärjestyksessä on tänään aamuharjoittelua. Ruskeasuon pöytätennishallista on tullut tärkeä osa lajia tavoitteellisesti harrastavan Aaron elämää.
Synnynnäisen CP-vamman kanssa elävä Aaro löysi monien kokeilujen kautta oman urheilulajinsa apuvälinemessuilta. Pöytätennis tuntui heti sopivalta, vaikka CP-vamma rajoittaa Aaron oikean käden toimintaa ja alaraajojen liikkuvuutta.
– Pöytätennis on hauskaa ja tasa-arvoista. Voin pelata yhdessä sekä vammaisten että vammattomien kanssa, kertoo Aaro Mäkelä.
Kun Aaro saapuu sisälle urheiluhalliin, paikalla on jo treenaamassa muita Suomen parhaita pelaajia. Pingispallojen pompinnan kevyt napsuttava ääni täyttää tilan. Koronarajoitusten vuoksi pöytätennishalli on varattu nyt vain maajoukkuetason pelaajille, ja Aaro on yksi heistä.
Kun Aaro aloitti pöytätenniksen pelaamisen nelisen vuotta sitten, hän omistautui harjoittelulle niin innokkaasti, että kehitys vei nopeasti mukaan seuratoimintaan ja kilpailuihin.
Pari vuotta sitten Aaro pääsi mukaan Suomen nuorten paralympiaryhmään, johon valitaan vuosittain parikymmentä nuorta vammaisurheilijaa harjoittelemaan lajiaan tavoitteellisesti.
– Osallistun neljä kertaa vuodessa ryhmän leireille Pajulahdessa. Päivät ovat tiivistä harjoittelua, mutta on hienoa päästä samalla tapaamaan muita omanikäisiä paraurheilijoita
Aaron vasen käsi toimii hyvin. Hän pystyy pitämään mailaa ja ohjaamaan pingispalloa pelin vaatimalla tavalla. Vaikka jalkojen liikkuvuudessa on huomattavia rajoitteita, Aaro pystyy liikkumaan pöytätennispöydän puolelta toiselle riittävästi, niin että pelaaminen sujuu. Pöytätenniksessä menestyksen takana on Aaron valttikortti: luja vasemman käden rystylyönti.
CP-vamma on sikiövaiheessa, vastasyntyneenä tai varhaislapsuudessa tapahtunut pysyvä vaurio aivojen liikettä säätelevällä alueella. Vamma johtaa eriasteisiin liikkumisen, asennon ylläpitämisen ja toiminnan vaikeuksiin.
– Pöytätennis on lisännyt Aaron tasapainokykyä ja kasvattanut lihasvoimaa. Treenaaminen palvelee sekä arkielämää että kehittymistä urheilussa, kertoo Aaron isä JP Mäkelä.
Pöytätennishallilla Aaro aloittaa harjoittelunsa lämmittelemällä: hän venyttelee raajojaan ja juoksentelee treenitilaa päästä päähän. Sitten hän alkaa syötellä palloja itsekseen. Hän asettaa pöytätennispöydän toiseen päähän kolme litistettyä pingispalloa maalipalloiksi. Niihin hän tähtää pöydän toisesta päästä syöttämällä palloja toinen toisensa jälkeen.
Kun valmentaja Hannu Sihvo saapuu paikalle, Aaro pääsee harjoittelemaan vastapelaajan kanssa. Seuraa pitkiä palloralleja, joissa tarvitaan nopeaa reaktiokykyä. Pöytätenniksessä pelataan erää aina 11 pisteeseen asti, kuitenkin niin, että voittomarginaali on vähintään kaksi pistettä.
Valmennettavan ja valmentajan pelissä pallo pysähtyy aika tasaisesti kummankin puolelle pöytää. Välillä Hannu huikkaa kannustavasti ”Hyvä!”, välillä Aaro huitaisee mailalla ilmaa harmistuksesta helppoon virheeseen. Tällä kertaa Hannu voittaa kaksi erää ja Aaro yhden.
– Harjoituksen idea on, että Aaro pääsee lyömään mahdollisimman kovan lyönnin, jolloin hän saa vastustajan liikkeelle, Hannu Sihvo kertoo.
Pöytätennis vaatii paitsi hyvää tekniikkaa ja fyysisiä taitoja, myös henkistä kestävyyttä.
– Pelaaja käy läpi ottelun aikana tuhansia pieniä keskittymisen hetkiä, eräänlaisia mikrokeskittymisiä, kuvailee Hannu.
Aaron peliuraan liittyy yhteistyö pöytätennisseura PT Espoossa. Hän on saanut seurasta tukea ja kontakteja pelaamiseensa. Lajiharjoittelun lisäksi Aaro käy viikoittain kuntosalilla voimaharjoittelussa ja vamman kuntoutukseen fysioterapiassa. Liikunta on tavalla tai toisella osa hänen jokaista päiväänsä.
Vain yksi tärkeä osa urheilun viehätystä puuttuu: kilpatoiminta on ollut lähes kokonaan tauolla koronapandemian aikana. Aaro nauttii kisojen jännityksestä ja sosiaalisuudesta. Vuonna 2019 hän oli Suomen eniten kilpaillut pelaaja pöytätenniksessä.
Laji tarjoaa hyvät mahdollisuudet pelata erilaisista lähtökohdista tulevien kanssa. Suomessa Aaro kilpailee pääasiassa normipelaajien kanssa. Kansainvälisissä parakisoissa pelaajat luokitellaan vammansa rajoitusten mukaiseen luokkaan. Aaron luokitus 6 on alin pystyssä pelaavien luokka. Pyörätuolipelaajilla on omat luokkansa.
Maajoukkuetason urheileminen on raskasta. Se vaatii sitkeyttä ja lukemattomia toistoja. Silti Aaro ei koskaan haluaisi jättää treenejä väliin.
– Aaro on valtavan motivoitunut ja ahkera harjoittelija. Siksi hän on kehittynyt lajissa erittäin nopeasti, kertoo Suomen parapöytätenniksen päävalmentaja Martti Autio.
Aaron perhe on harrastuksessa vahvasti mukana. Vanhemmat ovat tyytyväisiä siitä, miten urheilu auttaa Aaroa pelikenttien ulkopuolellakin, kuten lukio-opiskelussa. Pöytätennis on rikastanut myös ihmissuhteita: laji- ja seuratoiminnasta on löytynyt hyviä valmentajia, paljon pelikavereita ja uusia ystäviä.
– Pöytätennisyhteisö on loistava tukija, jossa työtä tehdään suurella sydämellä, kiittelee isä JP.
Urheilu on Aarolle tärkeää myös penkkiurheilijana: hän seuraa tarkkaan eri lajien saavutuksia.
Tulevaisuuden tähtäimessä on vuosi 2024 ja Pariisin paralympialaiset.
– Unelmani on menestyä kansainvälisesti ja saada mitali arvokisoista, kertoo Aaro.
Juttu on julkaistu Lapsemme 1/2021 -lehdessä Lasten mukana -palstalla.
Maarit Piippo
Kirjoittaja
Jani Laukkanen
Valokuvaaja
Ladattavat materiaalit
Aiheeseen liittyvät
Aiemmin Lasten mukana -palstalla julkaistuja juttuja
- Kaustisella Aaro ja Nea ovat kulkeneet hirvimetsällä pienestä pitäen
- Parasta puutarhaleirillä on perunannosto ja omasta sadosta nauttiminen
- Koulua käydään kännykkä kädessä - etäkoululainen kaipaa kavereita
- Luontokuvaaja Topi Lähteenmäki jaksaa odottaa parasta kuvaushetkeä
- Pasilan nuorisotalon pelitiimin tähtäimessä on iso kansainvälinen pelitapahtuma
- Kesätyö kansallispuistossa oli Nikon toiveiden täyttymys
- 14-vuotias ilmastoaktiivi Tuvia kampanjoi luonnon puolesta