Pitääkö lapsen lahjan olla tavara?

Tavarakulttuuria voi murtaa, mutta asiasta kannattaa keskustella lapsen kanssa. Tavaroilla voi olla hänelle merkityksiä, joita aikuinen ei tule ajatelleeksi, sanoo filosofointiohjaaja Elise Liikala.

Sopisiko 6-vuotislahjaksi teatterikäynti, metsäretki tai vuohi kehittyvään maahan? Moni vanhempi suosisi aineettomia lahjoja mielellään, mutta lapsen pettymys pelottaa, ovathan tavaralahjat kulttuurissamme vahva normi.

– Tavaralahjojen vähentäminen voi olla hyvä asia, mutta aikuisen on oleellista selvittää itselleen, miksi näin toimitaan. Tällöin asian voi perustella ikätasoisesti lapsellekin, sanoo Ajatusrinki-yritystä luotsaava filosofointiohjaaja Elise Liikala.

Hän muistuttaa, että tavaralahjojen ulkopuolelle jääminen voi vahvan normin vuoksi tuntua lapsista hämmentävältä tai jopa herättää ajatuksen, että he ovat tehneet jotakin väärin. Siksi kulttuuria on hyvä murtaa yhteisesti, vaikka oman lähipiirin tai päiväkotiryhmän kesken.

– Tavaroilla on lapsille merkitystä myös yhteisöön liittäjänä aivan kuten aikuisillekin. Niiden kautta he voivat liittyä yhteiseen mielikuvitustarinaan ja omaan ikäryhmäänsä.

Mutta mistä lahjoilla muistamisessa lopulta on kysymys? Elise Liikalan mielestä ainakin halusta jakaa hyvää: osoitamme rakkautta ja välittämistä antamalla siitä hyvästä, mitä meissä on ja mitä itse olemme saaneet.

– Tällöin lahja voi olla myös vaikka lauluesitys tai itse piirretty kortti.

Liikala on lapsille vetämissään filosofointituokioissa kysellyt osallistujilta muun muassa, pitääkö lahjaa pystyä koskettamaan tai voiko kylään tuleva ihminen olla lahja. Lapsen kanssa voisikin pohtia juuri tällaisia kysymyksiä. Ideoita lasten kanssa filosofointiin löytyy esimerkiksi Filosofiaa lapsille -yhdistyksen nettisivuilta.

– Keskusteluissa on tärkeää olla sillä tavalla avoin, että antaa lasten esittää omia näkökulmiaan. Vaikka lapsi toivoisikin mieluiten tavaralahjoja, tällä tavoin hän voi tutkia erilaisia ajatuksia ja oppia näkemään arvoa muussakin.

Jos tavarakeskeisyyttä haluaa vähentää, senkin voi aloittaa puheen tasolla: keskitytään muistelemaan menneistä juhlista kivoja yhdessäolon hetkiä, leikkejä ja tavattuja ihmisiä enemmän kuin pakettien sisältöä.

Englanninkielisessä maailmassa on saavuttanut suosiota ajatus ”vitosen juhlista” (fiver party): kaikki synttärivieraat tuovat juhliin lahjan sijasta vitosen rahaa. Ideana on karttaa turhaa krääsää ja kerätä potti johonkin isompaan ja kestävämpään.

Silti rahalahja voi tuntua lastensynttäreillä kolkolta. Liikala liittää tämän siihen, että meillä on usein tarve liittää lahjaan jokin merkitys. Rahan kohdalla se on vaikeaa.

– Lapsi voi antaa toiselle punaisen superpallon, koska se on niin ihanan värinen ja kiiltelee upeasti. Hän kutsuu näin toista jakamaan tämän itselleen mukavan kokemuksen. Superpallo ei ole vain tavara, vaan se merkitsee iloa, estetiikkaa ja leikkiä.

Parhaimmillaan lahja yhdistää ihmisiä: se on ihana antaa ja ihana saada. – Lapsillekin on tärkeää saada kokemus siitä, että voi antaa toiselle itse arvostamansa lahjan ja toisaalta olla sellaisen saajana, Elise Liikala muistuttaa.

1. Kirjaa lahjatoive kutsuun. Jos pikkutavarat eivät ole lastensynttärien toivelistalla, kannattaa tarjota vieraille hyvä vaihtoehto. Lahjaksi voi pyytää vaikka itsetehtyä korttia, vieraan herkkua synttäripöytään tai lempileikin opettamista muulle porukalle. Tai ehkäpä jokainen vieras voisi lahjana paljastaa lempilaulunsa, joka sitten lisättäisiin synttärijuhlien soittolistalle? HSY:n sivuilla on hyvä vinkkilista monista muistakin aineettomista lahjoista (linkki alla).
2. Konkretisoi hyväntekeväisyyslahja. Aikuiset ovat jo tottuneet hyväntekeväisyyslahjoihin, joiden kautta voi lahjoittaa hyvään kohteeseen jotakin tarpeellista avustusjärjestön kautta. Lapselle ideaa voi opettaa esimerkiksi ostamalla tämän synttäreiden kunniaksi vuohen kehittyvään maahan ja viemällä lapsen itsensä kotieläintilalle katsomaan, millaisesta eläimestä on kysymys, ehdottaa Elise Liikala. Tällöin aineettomaan lahjaan yhdistyy jotakin konkreettista, lapselle mieluista tekemistä, mikä auttaa ymmärtämään teon merkitystä.
3. Ole saajalle mieliksi. Lahjan saajan toiveen kunnioittaminen on lahja itsessään, sillä se viestii kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. Sekään ei aina vaadi tavaran ostamista. Ekovaikuttaja Leo Stranius on antanut blogissaan hyvän vinkin teinin vanhemmille: jos teini on vaikkapa kasvissyöjä, vanhempi voi luvata lahjana olla itsekin kuukauden kasvislinjalla.
4. Mikäli lahjatoiveet koostuvat tavaroista, käytettynä ostaminen on ekologinen vaihtoehto. Esimerkiksi tori.fi:stä löytyy monia lasten leluja jopa alkuperäispaketeissaan. Uusien tavaralahjojen ostajaa auttaa maapallon kannalta kestävämmille jäljille esimerkiksi vastuullisuusmuotoilutoimisto Infinen ylläpitämä Osta vastuullisesti -sivusto.

Juttu on julkaistu Lapsemme 4/2021 -lehdessä Kuluttavia kysymyksiä -palstalla.