Pasilan nuorisotalon pelitiimin tähtäimessä on iso kansainvälinen pelitapahtuma

Videopelien parissa kilpaileminen on suosittua urheilua. Pasilan nuorisotalon pelitiimissä hiotaan yhteistyötä ja haaveillaan isoon pelitapahtumaan pääsystä.

Keittiössä kiehuu pasta ja pannulla tirisee jauheliha. Leikkuulaudan ääressä Eerik Madisson kuorii sipuleita samalla kun Aaron Öhrnberg hurauttaa pippuria myllystä kastikkeeseen. Ryhmä nuoria on tullut treenipaikalle kaupan kautta. Spagetti bolognese valmistuu,  ja tiistaisin kokoontuva pelitiimi aloittelee treeniään kokkaamalla ja syömällä yhdessä.

Eerik, Aaron, Niko, Sten ja Ilta muodostavat tietokonepeli Counter-Strikea tavoitteellisesti pelaavan tiimin, jonka pelipaikka on Helsingin kaupungin nuorisotoimen ylläpitämä Pasilan nuorisotalo, nuta. Paikassa on kymmenen laadukasta pelikonetta, joita nuoret voivat maksutta käyttää. Harjoittelu vaatii hyvin varustetun tietokoneen, tarkan näytön ja nopean nettiyhteyden, ja laitteiden kustannukset ovat parin tuhannen euron luokkaa.

Ryhmästä kehittyi pelitiimi pari vuotta sitten, kun nutassa järjestettiin yölani, jossa pelattiin lauantai-illasta sunnuntaiaamuun asti. Lani on paikallisverkkoa hyödyntävä tapahtuma, jossa pelataan tietokonepelejä samassa tilassa pitkiäkin aikoja.

– Olen pelannut tietokonepelejä tarha-ajoista asti. Yläasteella e-urheilun suosio nousi isoksi ilmiöksi laitteiden kehityksen ansiosta, kertoo Eerik.

Yölanista 16-vuotiaiden Eerikin ja Aaronin mukaan tiimiin löytyivät yläasteikäiset Niko ja Sten sekä Ilta, yksi harvoista tytöistä pelaajien joukossa.

– Pelaaminen on yhteistyötä, jossa autetaan toisia. Tiimissä ei ole mitään eroa sillä, onko tyttö vai poika, kommentoi Ilta Louhivuori.

Kun pastat on syöty, mennään tietokoneiden ääreen ja laitetaan peliasetukset kuntoon. Näytön resoluution pitää olla tarkka sekä näppäimistön ja hiiren asento sopiva. Sitten avataan netistä Counter-Strike, joka on taktinen ammuntapeli ja yksi tämän hetken suosituimmista kilpapeleistä.

Aluksi kokeillaan erilaisten aseiden käyttöä. Pelihahmot tähtäilevät aseillaan, katsovat kiväärin tähystimen läpi ja kieputtelevat tikaria ranteen ympäri. Tässä vaiheessa treenataan refleksien nopeutta ja tähtäämisen tarkkuutta. – Lämmittely on pelaamisessa yhtä tärkeää kuin muussakin urheilussa, valistaa Aaron.

Pelaajat naputtelevat näppäimistöä katse tiukasti näytöllä. Kaikki pelitoiminnot ovat lihasmuistissa. Kokemus kertoo, mikä ase on sopivin ja kannattaako käyttääkö rinta- tai pääsuojia. Counter-Striken ydinkysymys on, säilyykö pelihahmo elossa vai ei.

Counter-Strikessa on erilaisia pelitiloja, joiden mukaan pelin luonne ja vaikeusaste määräytyvät. Nyt tiimi valitsee tiukkaa toimintaa tarjoavan kilpailullisen tilan ja alueeksi taktisuutta vaativan Mirage-kartan. Pelistä valikoituu sattumanvaraisesti vastapelaajien ryhmä, joka voi olla mistä maasta tahansa samaan aikaan samassa pelitilassa oleva tiimi.

– Pelaamisen kautta olen oppinut paremmin englantia ja ruotsia ja vähän venäjääkin, kertoo Aaron.

Tietokoneen näytöllä kello juoksuttaa aikaa. Jännitys tiivistyy, kohta ollaan mukana pelin maailmoissa. – Nyt lähdetään. Mä piikkaan nyt. Yksi rifle, kaksi rifleä, kolme rifleä!

Tiimin jäsenten ohjeet toisilleen on nopeaa, pelille ominaista kieltä, jonka merkitys ei ulkopuolisille välttämättä aukea.

Pasilan tiimin rooliksi Counter-Strikessa tulee tällä kertaa olla terroristiryhmä, jonka tarkoitus on piilottaa pommi ja virittää se räjähtämään ennen kuin vastapelaajat ehtivät sen eliminoida. Tietokoneen näytöllä haalariasuiset pelihahmot kulkevat loputtoman tuntuisia käytäviä pitkin tilaisuuksia vaanien. Välillä hahmot hyökkäävät vastustajaa kohti, ja välillä ne väistelevät ammuksia.

– Pläni! Muistakaa pläni!, Niko muistuttaa taktiikasta, kun erä päättyy tappioon.

Counter-Strikessa on 30 pelikierrosta, joiden aikana tiimit pelaavat noin 2,5 minuutin pituisia eriä. Alussa kukin pelaaja saa 800 euroa virtuaalirahaa, joilla hän hankkii tarvitsemansa aseet ja suojavarusteet. Voittamiseen tarvitaan joko toisen tiimin eliminoiminen tai pommin räjäytys tai purku.

Pelaamista ohjataan tietokoneen hiiren ja näppäimistön yhteiskäytöllä. Tilanteet näytöllä vaihtuvat kuin elokuvassa. Välillä joku pelihahmoista kaatuu maahan, ja punainen verta kuvaava läiskä ilmaantuu loukkaantuneen hahmon selästä. Jos osuma on kuolettava, hahmo on poissa pelistä. – Banzai! Läpällä vaan. Kaikki ineen, nyt juostaan!, Sten huikkaa.

Iskulauseet lentävät ilmoille noin 40 minuuttia kestävän pelin aikana. Tiimi kannustaa ja neuvoo toisiaan sekä kommentoi epäonnistumisia. Ratkaisevissa tilanteissa taktiikassa pysyminen on tärkeää. – Pelaaminen on super siistii!

Counter-Strikessa on ranking-systeemi, jonka mukaan pelaajat näkevät oman kehityksensä. Toiset ovat eteviä taktikoimaan ja toiset osaavat ampua tarkasti, ja parhaimmat pelaajat ovat hyviä molemmissa. – Pelaamisessa kehitys ei lopu koskaan, ja siksi se koukuttaa, Aaron kertoo.

Tietokonepelaamista kohtaan on paljon negatiivisia ennakkoluuloja, jotka eivät Pasilan tiimin mukaan pidä paikkansa. Pelaajat eivät välttämättä hautaudu peliluoliinsa, vaan he urheilevat ja harrastavat monipuolisesti. Pelatessa kielitaito karttuu ja strateginen ajattelu kehittyy.

– Palautuminen normaaliin elämään pelin jälkeen sujuu nopeasti, Eerik toteaa.

Pasilan nutan tiimille pelaamisesta tulee hyvä fiilis, ja pelaajien kesken vallitsee kaveruus ja huumori. Tähtäimessä on pääsy isoon, kansainväliseen Winter Assembly -pelitapahtumaan, mutta se vaatisi rahaa ja hyvät koneet. Ammattimainen kilpailu ei ole heille pakkomielle. Peli on sittenkin vain peli.

Elektroninen urheilu eli e-urheilu on tietotekniikkaa hyödyntävää kilpaurheilua. Sitä voi harrastaa niin joukkueena kuin yksilönä riippuen pelistä ja pelimuodosta.

Counter-Strike on yksi tunnetuimmista ja seuratuimmista e-urheilupeleistä. Sen ytimessä on taistelu poliisien erikoisjoukkojen ja terroristien välillä. Tietokonepelin ikäraja on Suomessa 16 vuotta. Pelien ikärajat ovat pelikohtaisia.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 4/2091 -lehdessä Lasten mukana -palstalla.