Oikeuksissa opittavaa

Lapset tuntevat heikosti oikeuksiaan, kuten oikeuden ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa omiin asioihin.

Lastensuojelun Keskusliiton tuoreessa nettikyselyssä selvitettiin lähes 4 600 lapsen ja nuoren käsityksiä muun muassa lapsen oikeuksista. 10–17-vuotiaista vastaajista 56 prosenttia oli kuullut lapsen oikeuksien sopimuksesta ja vähän päälle 40 prosenttia muisti, että sitä oli käsitelty koulussa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksella on erittäin merkityksellinen tehtävä; se turvaa lapsen ihmisoikeuksia. Sopimus on ollut voimassa Suomessa jo 26 vuotta.

Suurin osa lapsista tunnisti, että sopimus suojelee väkivallalta ja hyväksikäytöltä, takaa oikeuden lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä velvoittaa ottamaan huomioon lapsen edun häntä koskevissa päätöksissä. Sen sijaan vain reilu puolet tunnisti lapsen oikeuden ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa omiin asioihinsa.

Lapset kaipasivat, että heitä kuunneltaisiin paremmin esimerkiksi kiusaamistapauksissa, koulun opetusta suunniteltaessa, kirkkoon kuulumisessa ja vanhempien eroon liittyvissä järjestelyissä.

Suuri osa uskoi, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos he ottaisivat lasten mielipiteet huomioon.

Lasten näkemykset pitäisi ottaa huomioon niin kotona, koulussa kuin harrastuksissakin. Alkuun pääsee yksinkertaisella kysymyksellä: Mitä sinä asiasta ajattelet?

Lapsen oikeuksia voi toteuttaa arjessa yksinkertaisin keinoin. Kotona vanhempi huolehtii lapsen hyvinvoinnista ja katsoo, että lapsella on riittävästi aikaa lepoon ja leikkiin. Hän kunnioittaa lapsen yksityisyyttä. Opettaja tai muu kasvattaja antaa mahdollisuuksien mukaan lapsen toimia itselleen ominaisella tavalla ja suunnittelee toiminnan lapsen kehitysvaiheen mukaisesti.

Kaikkien aikuisten on syytä kysyä ja kuunnella lapsen mielipidettä, kun päätetään häneen liittyvistä asioista, kuten vaikkapa koulun valinnaisaineista tai asuinpaikan muutoksesta. Huomioiminen ei tarkoita sitä, että aina toimittaisiin lapsen mielen mukaan. Aikuisilla on kyky ja velvollisuus tehdä järkeviä ja vastuullisia päätöksiä. Heidän on kuitenkin otettava lapsen kanta huomioon ja perusteltava sitten päätös lapselle.

Vaikka lasten asema on Suomessa monella tapaa hyvä, on nyky-yhteiskunnan ongelmina esimerkiksi lapsiperheköyhyys ja lasten ja nuorten syrjäytyminen. Julkisen talouden säästöt ja muut lasten ja perheiden palveluita koskevat päätökset voivat myös kaventaa lapsen oikeuksia. Yhteiskunnan päätöksenteon pohjalle tarvitaan vahvaa tietoutta lapsen oikeuksista.

Erityisesti huoltajien, opettajien ja kaikkien lasten kanssa toimivien ammattilaisten tietoisuutta lapsen oikeuksista on aina hyvä vahvistaa. Toteutuakseen lapsen oikeudet tarvitsevat niitä tuntevia kasvattajia. Myös uusi opetussuunnitelma sisältää ihmisoikeuskasvatusta.

Seuraavalla aukeamalla voi tutustua selkokieliseen lapsen oikeuksien sopimukseen. Aikuisen on hyvä ensin itse perehtyä aiheeseen. Lapsen kanssa oikeuksia voi käydä läpi vaikka teema kerrallaan käytännön esimerkkien kautta.

Vanhemman ja muiden kasvattajien tulisi puhua lapselle tai nuorelle oikeuksista etenkin lapsen etua tai hyvinvointia uhkaavissa ongelmatilanteissa. Jos aihe tuntuu kotona hankalalta, vanhempi voi ohjata lapsen keskustelemaan esimerkiksi opettajan tai muun lasten kanssa työskentelevän ammattilaisen kanssa.

Taustahaastattelu: viestintäkoordinaattori Janne Kettunen, Lastensuojelun Keskusliitto

20.11. vietetään Lapsen oikeuksien päivää.

Kaikkien aikuisten yhteisenä tehtävänä on huolehtia, että nämä lapsen oikeuksien sopimuksen kohdat toteutuvat.

1. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat.
2. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille lapsille. Ketään lasta ei saa syrjiä.
3. Aikuisten täytyy aina selvittää mikä on lapselle parasta, kun he päättävät lapsen asioista.
4. Lapsille kuuluvat kaikki oikeudet, jotka kerrotaan tässä sopimuksessa. Valtion täytyy huolehtia, että sopimus toteutuu.
5. Lapsen vanhempien täytyy huolehtia lapsen kasvatuksesta ja hoidosta. Lapsen kasvatus on vanhempien yhteinen tehtävä. Valtio auttaa heitä tässä tehtävässä.
6. Lapsella on oikeus hyvään elämään. Valtion täytyy huolehtia, että lapsi saa kasvaa rauhassa.
7. Lapselle on oikeus saada nimi. Lapsella on oikeus saada kotimaa ja olla sen kansalainen. Lapselle on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän kanssaan.
8. Lapsella on oikeus pitää oma nimensä ja kansalaisuutensa. Lapsella on oikeus tuntea sukulaisensa.
9. Lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä olla heidän kanssaan. Lapselle on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa, jos hän ei asu heidän luonaan. Hän voi esimerkiksi tavata heidät tai soittaa heille. Viranomaiset voivat estää yhteydenpidon, jos se vahingoittaa lasta.
10. Joskus lapsi ja hänen vanhempansa voivat joutua eri maihin. Silloin valtion täytyy yrittää palauttaa heidät toistensa luokse.
11. Aikuiset eivät saa kuljettaa lasta toiseen maahan ilman lupaa. Valtion velvollisuus on estää se.
12. Lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä. Aikuisten täytyy ottaa huomioon lapsen mielipide, kun he päättävät lapsen asioista. Heidän täytyy myös kertoa päätöksestä niin, että lapsi ymmärtää sen.
13. Lapsella on oikeus mielipiteeseensä. Mielipide ei saa loukata toisia ihmisiä.
14. Lapsella on oikeus ajatella vapaasti. Lapsella on oikeus uskontoon. Lapsella on oikeus itse päättää, kuuluuko hän uskontokuntaan, mutta lapsen ei ole pakko kuulua mihinkään uskontokuntaan. Vanhempien tehtävä on auttaa lasta tämän oikeuden käyttämisessä.
15. Lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin ja käydä niiden kokouksissa.
16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen eli kukaan ei saa kertoa lapsen asioista toiselle ihmiselle ilman lapsen lupaa. Lapsen kunniaa tai mainetta ei saa loukata. Kukaan vieras ei saa tulla lapsen kotiin ilman lupaa. Vain lapsi itse saa avata omat kirjeensä.
17. Lapsella on oikeus saada tietoa monipuolisesti. Aikuisten täytyy suojella lasta tiedolta, joka vahingoittaa häntä.
18. Lapsen vanhempien pitää huolehtia lapsen kasvatuksesta ja hoidosta. Valtion ja kuntien täytyy auttaa vanhempia, jos he tarvitsevat apua.
19. Aikuisten täytyy suojella lasta väkivallalta ja huonolta kohtelulta. Lasta ei saa satuttaa millään tavalla.
20. Lapsella on oikeus saada apua, jos vanhemmat eivät huolehdi hänestä tai kohtelevat häntä huonosti. Silloin lapsi voi asua esimerkiksi toisessa perheessä tai lastenkodissa. Lapsi voi palata omaan kotiin, jos olot kotona paranevat. Lapsen kotia ei saa vaihtaa monta kertaa. Lapsella on oikeus säilyttää suhteet hänelle tärkeisiin ihmisiin.
21. Lapsi voi saada pysyvästi uudet vanhemmat, jos lapsen omat vanhemmat ovat kuolleet tai eivät voi huolehtia hänestä. Tätä sanotaan adoptioksi.
22. Lapsi voi tulla Suomeen toisesta maasta pakolaisena. Myös silloin aikuisten täytyy huolehtia hänestä.
23. Vammaisella lapsella on oikeus saada hoitoa ja apua. Hänellä on oikeus erikoishoitoon, joka on parasta hoitoa hänelle. Lapsi voi saada hyvän elämän, kun häntä hoidetaan oikein. Vammaista lasta pitää auttaa niin, että hän voi käydä koulua ja hänellä voi olla harrastuksia.
24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä. Lapsella on oikeus saada hoitoa, jos hän sairastuu. Lapsella on oikeus päästä lääkäriin. Myös äidin terveydestä täytyy huolehtia, kun hän odottaa vauvaa.
25. Muiden aikuisten täytyy hoitaa lasta hyvin, jos hän ei voi asua omien vanhempiensa luona. Lastensuojelun työntekijöiden täytyy välillä tarkistaa, voiko lapsi muuttaa takaisin omaan kotiin.
26. Lapsella ja hänen vanhemmillaan on oikeus saada valtiolta apua raha-asioissa.
27. Lapsella on oikeus saada koti, ruokaa ja vaatteita. Valtion ja kuntien pitää auttaa vanhempia niin, että lapsi voi elää turvallisesti.
28. Lapsella on oikeus käydä koulua. Peruskoulun täytyy olla ilmainen. Kurin täytyy koulussa olla reilua. Valtion täytyy huolehtia, että kaikki lapset käyvät peruskoulun. Valtion täytyy tarjota lapselle mahdollisuus opiskella myös peruskoulun jälkeen.
29. Koulun täytyy antaa lapselle tietoja ja taitoja. Sen täytyy opettaa lapselle omaa äidinkieltä. Opettajien täytyy kertoa lapsen omasta ja muiden maiden kulttuureista. Opettajien täytyy kertoa myös lasten oikeuksista ja ihmisoikeuksista. Koulussa lapset oppivat, mitä tarkoittavat monikulttuurisuus, ympäristönsuojelu ja tasa-arvo.
30. Lapsella on oikeus omaan kulttuuriin, uskontoon ja kieleen. Nämä oikeudet ovat myös lapsella, joka kuuluu vähemmistöryhmään tai alkuperäkansaan.
31. Lapsella on oikeus levätä, leikkiä ja viettää vapaa-aikaa. Lapsella on oikeus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin eli käydä esimerkiksi konserteissa, museoissa ja teatterissa.
32. Lapsi ei saa tehdä sellaista työtä, joka vahingoittaa terveyttä tai haittaa koulunkäyntiä.
33. Aikuisten täytyy suojella lasta huumeilta.
34. Aikuisen täytyy suojella lasta seksuaaliselta häirinnältä. Kukaan ei saa houkutella tai pakottaa lasta seksiin.
35. Valtioiden täytyy estää lapsikauppa. Lapsikauppa tarkoittaa, että joku ryöstää lapsen hänen vanhemmiltaan ja myy hänet toiselle ihmiselle. Lapsikauppa on rikos.
36. Aikuisten täytyy suojella lasta huonolta kohtelulta.
37. Kukaan ei saa kiduttaa tai rangaista lasta julmasti. Lasta ei saa laittaa vankilaan, jos ei ole pakko. Jos lapsi joutuu vankilaan, aikuisten täytyy huolehtia hänestä siellä hyvin. Lapsi ei saa olla vankilassa pitkään.
38. Lapsi ei saa mennä armeijaan tai osallistua sotaan. Aikuisten täytyy suojella lapsia sodassa.
39. Valtion täytyy auttaa lasta, jos häntä on kohdeltu väärin.
40. Lasta täytyy suojella ja kunnioittaa, vaikka hän on rikkonut lakia tai häntä epäillään siitä.
41. Jonkin valtion laki voi olla lapselle parempi kuin tämä sopimus. Silloin ihmisten täytyy noudattaa oman maan lakia.
42. Valtion täytyy huolehtia, että kaikki sen asukkaat tietävät lapsen oikeudet.
43. YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo, että kaikki noudattavat tätä sopimusta.
44. –54. Nämä kohdat kertovat siitä, kuinka pitkään sopimus on voimassa ja miten valtiot noudattavat sopimusta.

Lähde: Lapsiasiavaltuutetun toimisto

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 3/2017 -lehdessä.