Nyt tarvitaan tekoja lasten hyväksi

MLL on koonnut omaan eduskuntavaaliohjelmaansa konkreettisia ehdotuksia, joilla lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan ensi hallituskaudella edistää.

Huhtikuussa valittavalla eduskunnalla on edessään kolme isoa uudistusta, jotka kaikki vaikuttavat lapsiperheiden elämään. Kun sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta eli sotea jatketaan tai perhevapaa- ja sosiaaliturvauudistusta tehdään, päättäjillä pitää olla kirkkaana mielessä vaikutukset erilaisiin perheisiin.

Mitä muuta tulevien kansanedustajien on otettava listalleen, että lasten oikeus hyvään lapsuuteen toteutuisi? Eduskuntavaaliohjelmamme ehdottaa konkreettisia tekoja:

Toisin kuin monissa muissa maissa, meillä ei ole lapsistrategiaa, joka takaisi perhepolitiikan pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta. YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut Suomelle kehotuksen strategian laatimiseen. Lapsistrategian valmistelu aloitettiin viime vuonna. Uuden hallituksen tehtävänä on huolehtia, että se toteutuu.

Lapsen oikeuksien sopimuksen keskeinen käsite on lapsen etu. Lapsen edun määrittelemiseen ei oma tuntuma riitä, vaan se vaatii selvittämistä. Hyvä työkalu on lapsivaikutusten arviointi, jossa eri päätösvaihtoehtojen vaikutukset lapsiin selvitetään ja lapsia ja nuoria kuullaan ennen päätösten tekemistä. Lapsivaikutusten arviointi otetaan järjestelmällisesti käyttöön päätöksenteossa.

Lapsiperheiden palveluja on pyritty kehittämään niin, että ne olisi helppo tavoittaa ja ne muodostaisivat kokonaisuuden. Toimivaksi ratkaisuksi on osoittautunut perhekeskus, joka kokoaa yhteen perheiden lähipalveluita kuten neuvolan ja järjestöjen toimintoja, esimerkiksi perhekahvilan. Perhekeskus toimii jo monella paikkakunnalla, mutta malli kannattaa laajentaa koko maahan. Samalla erityispalvelujen, esimerkiksi lastenpsykiatrian osaamista tuodaan peruspalveluihin ja varhaista tukea vahvistetaan.

Perhevapaauudistus oli suunnitteilla jo tällä hallituskaudella, mutta se jäi onneksi toteuttamatta: annetut raamit olisivat tarkoittaneet useimmille perheille heikennystä. Suomen perhevapaamalli on Pohjoismaiden jäykin ja korvaustaso matalin. Isät käyttävät vanhempainvapaista vain pienen osan. Tarvitaan uusi perhevapaamalli, joka pidentää vanhempainvapaan kokonaiskestoa, isälle kiintiöityä ansiosidonnaista vapaata ja huomioi nykyistä paremmin perheiden erilaiset tilanteet. Oikeus vanhempainvapaaseen pidennetään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta (ns. 6+6+6-malli). Säilytetään kotihoidontuki, mutta luovutaan kolme vuotta täyttäneiden sisarkorotuksesta.

Lapsiperheiden sosiaaliturvassa tarvitaan sekä kaikkia koskevia etuuksia, kuten lapsilisää ja perhevapaaetuuksia, että erityistilanteisiin, esimerkiksi vammaisten lasten perheille suunnattuja tukia ja palveluja. Perusturvan pitää taata toimeentulo, jos perheessä on esimerkiksi sairautta, työttömyyttä, työkyvyttömyyttä tai pieni lapsi. Tällä hetkellä perusturvan taso on liian matala eikä se kata kohtuullisia elinkustannuksia. Lapsiperheköyhyys on kääntynyt kasvuun. Nostetaan perusturvan tasoa, varmistetaan sen ostovoima sitomalla etuudet indeksiin ja selkeytetään tuen hakemista. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta tehdään joustavampaa.

Varhaiskasvatuslakia on viime vuosina uudistettu, mutta työ on edelleen kesken. Uudella hallituskaudella on tarpeen myös korjata tällä kaudella tehtyjä leikkauksia: palautetaan subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ja palataan aikaisempaan henkilökuntamitoitukseen, jossa seitsemää yli 3-vuotiasta kohti on yksi kasvattaja. Kirjataan lapsen tarvitseman tuen järjestäminen ja konsultoivat psykologipalvelut lakiin. Laajennetaan esiopetus kaksivuotiseksi.

Koulukiusaaminen ja sisäilmaongelmat uhkaavat koululaisten hyvinvointia. Oppimistulokset jopa lukemisessa ovat heikentyneet. Erot tyttöjen ja poikien, samoin kantaväestön ja maahanmuuttajalasten välillä ovat suuret. Kaikilla ei ole varaa toisen asteen koulutukseen. On tärkeää, että kaikki oppilaat saavat riittävän hyvän lukutaidon, kiusaamiseen puuttumista vahvistetaan ja sisäilmaongelmien ratkomiseen luodaan valtakunnallinen malli. Toteutetaan toisen asteen koulumateriaalien maksuttomuus, lisätään opettajia etenkin ammatilliseen koulutukseen ja varmistetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resurssit.

Kaikilla lapsilla pitää olla mahdollisuus harrastaa. Sen varmistamiseksi toteutetaan harrastustakuu, jota varten järjestetään kunnille erillisrahoitus. Tuodaan harrastuksia kouluille ja varmistetaan, että kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalvelut ovat kaikkien lasten saatavilla.

Kansalaisten omaehtoinen toiminta vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Jotta kansalaistoiminta säilyy elävänä, varmistetaan, että järjestöjen ja julkisen vallan kumppanuus toimii ja kansalaisjärjestöt saavat jatkossakin avustuksia toimintansa tueksi. Laaditaan kansalaisyhteiskuntastrategia, jossa nimetään toimet kansalaisyhteiskunnan edellytysten turvaamiseksi.
Äänestäjä, vaadi konkretiaa

Suomessa syntyi viime vuonna 47 300 vauvaa. Tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi nälkävuonna 1868.

Lapsen saaminen on henkilökohtainen asia eikä lapsentekokampanjoita tarvita. Hyvällä politiikalla voidaan kuitenkin tukea mahdollisuuksia perheen perustamiseen. Nyt nuorten aikuisten asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa on heikentynyt. Työn ja perheen yhteensovittaminen on haastavaa. Julkisen talouden leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti juuri nuoriin ikäluokkiin.

Syntyvyyden raju aleneminen on saanut poliitikot puhumaan perhepolitiikasta. Keskeisenä ratkaisuna syntyvyyden kehityksen kääntämiseen on esitetty perhevapaauudistusta. Perhevapaauudistus ei kuitenkaan automaattisesti tuo yhtään vauvaa. Kysymys on tässä, kuten muussakin politiikassa, sisällöstä. Hyvällä perhevapaauudistuksella voidaan tukea lasten saamisen mahdollisuuksia. Huono uudistus on uusi lapsiperheisiin kohdistuva leikkaus, joka voi entisestään vauhdittaa syntyvyyden laskua.

Äänestäjän ei pidä vaalikentällä tyytyä ehdokkaan lupaukseen perhevapaauudistuksesta vaan kysyä, minkälaista uudistusta ehdokas ajaa. Sama pätee myös esimerkiksi sosiaaliturvauudistukseen. Lapsiperheköyhyys on vuoden 2015 jälkeen kasvanut ja köyhyys työssäkäynnistä huolimatta on Suomessa nimenomaan lapsiperheitä koskeva ilmiö.

Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on Suomen kaltaiselle pienelle maalle olennaisen tärkeää. Tästä ovat lähes kaikki yhtä mieltä. Siitä huolimatta varhaiskasvatus ja koulutus ovat olleet viime vuosien leikkausten kärjessä. Ehdokkailta kannattaakin tässäkin kysyä konkretiaa. Hyvältä kuulostava ”koulutuksen kehittäminen” voikin tarkoittaa leikkaamista, kuten ammatillisen koulutuksen kohdalla on nähty.

Vaalilupauksia antaville ehdokkaille voi myös muistuttaa, että hyväkään lainsäädäntö ei toteudu itsestään. Jos esimerkiksi lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ehkäisevään työhön ei ole voimavaroja, rikoslakiin tehtävien muutosten vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Ennaltaehkäisevä työ on kirjattu lukuisten lakien tavoitepykäliin ja perusteluihin, mutta toimeenpanossa ne voivat jäädä kuolleiksi kirjaimiksi. Suomi on myös täynnä hyvää tarkoittavia suunnitelmia, ohjelmia ja strategioita, jotka jäävät julistuksiksi, kun niiden toimeenpanoon ei ole resursseja.

Lapset tarvitsevat puolustajia eduskunnassa. Kaikista puolueista löytyy ehdokkaita, jotka ovat valmiita tekoihin lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Äänestä sellaista ehdokasta!

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 1/2019-lehdessä.

Liisa Partio

Entinen viestintä- ja varainhankintajohtaja

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Tomi Nuotsalo

Valokuvaaja