Nuorilla on halu vaikuttaa ilmastoon – kuuntelevatko aikuiset heitä?

Lapsilla ja nuorilla on oikeus ottaa kantaa itseään koskeviin asioihin. Tulevaisuus jos mikä koskettaa heitä, ja ilmastonmuutos on suurin huoli. Miten nuorten halu vaikuttaa otetaan vastaan?

Tieto maapallon tilasta ja sitä uhkaavista tekijöistä, ilmaston lämpenemisestä ja lajien katoamisesta tavoittaa kaikenikäiset. Osassa lapsia ja nuoria tieto herättää voimakkaita reaktioita. Se voi lamaannuttaa, ahdistaa ja viedä uskon tulevaisuuteen. Se voi myös aktivoida toimimaan.

Nuorten ilmastomielenosoituksista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö, joka on tänä vuonna jäänyt koronakriisin jalkoihin, mutta joka jatkunee pandemian helpotuttua. Ilmasto-ongelma ei nimittäin ole poistunut, eikä nuorten huoli tulevaisuudesta helpottunut.

Moni on nähnyt Greta Thunbergin vaikuttavan puheen YK:n ilmastokokouksessa. Kuinka te kehtaatte, hän kysyi vilpittömän vihaisena. Kuinka kehtaatte sanoa, että teette tarpeeksi, vaikka ratkaisuja ei ole edelleenkään näköpiirissä. Hän syytti päättäjiä sukupolvensa pettämisestä ja vaati aikuisia kantamaan vastuunsa.

– Tämä on väärin. Minun ei pitäisi olla täällä. Minun pitäisi olla koulussa toisella puolella valtamerta, Thunberg sanoi.

Monet nuoret kokevat, että heidän on pakko toimia, koska edellisten sukupolvien kykyyn pysäyttää ilmastonmuutos ei voi luottaa. Aikuisuutta ei voi jäädä odottamaan, koska siihen ei ole aikaa.

Nuorten kyky hankkia tietoa ja halu tehdä konkreettisia asioita ympäristön hyväksi näkyy ja kuuluu monen perheen arjessa. Vanhempien kesken jaetaan kokemuksia teineistä, jotka kyseenalaistavat perheen kulutustottumukset, siirtyvät kasvisruokaan tai ryhtyvät vegaaneiksi, kieltäytyvät vaateostoksista ja lomareissuhaaveista ja ahmivat tietoa ilmastonmuutoksesta ja valistavat vanhempiaan jatkuvalla syötöllä.

Nuoren halu toimia kiinnittyy helpoimmin siihen, mihin parhaiten voi vaikuttaa eli oman käyttäytymisen muuttamiseen. Kierrättäminen, kasvisruoka sekä autoilun ja lentämisen vähentäminen ovat keinoja tehdä oma osuutensa ympäristön hyväksi. Tiedon levittäminen omassa lähipiirissä ja somessa ovat toinen tapa vaikuttaa, mutta myös laajempi vaikuttaminen innostaa.

Samaan aikaan nuorten kiinnostus politiikkaan on huipussaan, Nuorisobarometri 2018 mukaan korkein yli 20 vuoteen. 60 prosenttia nuorista ilmoitti olevansa vähintään jonkin verran kiinnostunut politiikasta. 15 prosenttia oli osallistunut poliittiseen toimintaan ja 45 prosenttia muuhun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Nuorisobarometrin mukaan ilmastonmuutos on nuorten suurin huolenaihe. Lähes 70 prosenttia kertoi kokevansa melko tai erittäin paljon epävarmuutta ja turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Erittäin paljon turvattomuuden tunteita ilmastonmuutoksen vuoksi kokevien määrä oli kaksinkertaistunut vuosina 2008–18. Ympäristöhuolta kokevat nuoret osallistuvat muita enemmän järjestötoimintaan tai mielenosoituksiin.

Aikuisilla on ollut nuorten aktiivisuudessa sulattelemista. Sitä on pidetty hienona ja oikeutettuna asiana, mutta myös vähätelty, jopa pilkattu. Osa aikuisista on kääntänyt oman muutosvastarintansa lasten suojelemiseksi ja epäillyt, että lapsia häiritään aikuisille kuuluvilla asioilla. On puhuttu jopa lasten manipuloinnista. Osa epäilee koko ilmastoasiaa tai kuittaa nuorten puheet ylireagointina.

Lapselle ja nuorelle voi olla rankka kokemus huomata, että ympärillä olevat aikuiset eivät jaa heidän huoltaan. Jotkut nuoret kertovat, että kotona ei voi edes keskustella ilmastoasioista tai että aikuiset vähättelevät nuoren ajatuksia. Huomio voi ymmärrettävästi suututtaa ja turhauttaa. Yksittäisen ihmisen mahdollisuus vaikuttaa koko maailmaa koskevaan ongelmaan on joka tapauksessa rajallinen ja vanhemmistaan taloudellisesti riippuvaisen nuoren vielä rajallisempi.

Ongelmallisimpia voivat olla tilanteet, joissa vanhempien elinkeino ja nuoren huoli ympäristöstä ovat ristiriidassa. Ristiriita voi tuottaa myös asuinympäristö: autoilua pitäisi vähentää, mutta maalla asuvalle nuorelle autokyydit ovat käytännössä välttämättömyys.

Lasten oikeus ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa on yksi lasten oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteista. Oikeus vaikuttaa on mainittu monessa muussakin laissa.

Toisaalta on nähtävä, että lapset ja nuoret eivät ole yhtenäinen joukko. Myös käsitys ilmastokysymyksistä jakautuu. Nuorisobarometrin mukaan noin 30 prosenttia nuorista ei kokenut epävarmuutta tai pelkoa ihmisten aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

Nuorista hahmottuukin kolme ryhmää: ensinnäkin ne, joiden mielestä ilmastonmuutos on äärimmäisen vakava uhka, jota vastaan pitää toimia välittömästi ja jokaisen yksilön pitää kantaa vastuunsa esimerkiksi kierrättämällä ja lihan syöntiä vähentämällä.

Toinen ryhmä ovat ne, joiden mukaan ilmastonmuutos on ongelma, mutta yksittäisen ihmisen teoilla ei ole siihen suurta vaikutusta. Nuorten ei pitäisi ottaa asiasta liian suurta huolta vaan jättää asia aikuisille, joilla on valtaa siihen vaikuttaa. Ennen kaikkea vastuu on päättäjillä ja valtioilla. Osa nuorista kokee omat vaikuttamismahdollisuutensa myös heikoiksi, koska ”isot pojat” kuitenkin päättävät eikä ”tavallisia ihmisiä” kuunnella.

Kolmas ryhmä ovat kieltäjät, joiden mukaan koko keskustelu on aika turhaa. Puhetta ilmastonmuutoksesta pidetään liioiteltuna ja kaukaisena. Etenkään suomalaisten tekemisillä ei ole kovin paljon vaikutusta maapallon tulevaisuuteen, koska suomalaisia on niin vähän.

Jokaisella sukupolvella on oikeutettu toive hyvästä elämästä, johon tyypillisesti liitetään turvallinen ympäristö, riittävä toimeentulo, hyvät perhe- ja ystävyyssuhteet sekä puhdas ilma, luonto ja ruoka.

Nyt kasvava sukupolvi kokee syystäkin hyvän elämän edellytyksien olevan uhattuina. He kokevat myös pettymystä ja epäoikeudenmukaisuutta, koska ne, jotka voisivat vaikuttaa, eivät tee tarpeeksi. On oikeutettua vaatia aikuisia tekemään oman osuutensa muuttamalla kulutusta ja tekemällä järkeviä päätöksiä.

Nyt syntyvistä lapsista monet elävät 2100-luvulle asti. Sen ajan maailma lienee hyvin toisenlainen ja edellyttää erilaista osaamista kuin nykyinen. Siksi yksi tärkeimmistä asioista on vahvistaa lasten ja nuorten uskoa siihen, että he pystyvät muuttamaan maailmaa ja keksimään vaikeimpiinkin haasteisiin ratkaisuja. Aikuisten pitäisi tukea myös lasten ja nuorten kykyä ratkoa ongelmia.

Lapsi tarvitsee jo varhain kokemuksia siitä, että hänen mielipiteitään kuullaan ja niillä on merkitystä. Se rakentaa luottamusta itseen ja muihin ja luo perustaa toimia osana yhteiskuntaa. Nuoruus on aikaa, jolloin omaa paikkaa yhteiskunnassa pohditaan aktiivisesti ja käsitykset omasta toimijuudesta muovautuvat.

Tulevaisuuden hyvän elämän edellytysten etsiminen yhdessä lasten ja nuorten kanssa on välttämätöntä. Nuorilla on edelleen uskoa siihen, että uusi sukupolvi pystyy kääntämään kehityksen ja pelastamaan maapallon.

Ajattelee ilmastonmuutoksesta mitä tahansa, on koko yhteiskunnan ja myös vanhenevan väen etu, että nuorille annetaan tilaa käyttää täysipainoisesti kykyjään ja etsiä keinoja tulevaisuuden hyvän yhteiskunnan rakentamiseksi. Vähintä on kuunnella mitä lapset ja nuoret tulevaisuudestaan ajattelevat.

”Yritän olla tuskastumatta, mutta välillä tuntuu siltä, että haluan tehdä kaikkeni ja ennen kaikkea suututtaa. Ympäristösuuttumuksesta en ole terminä kuullut, mutta semmoista olen kyllä kokenut.”

”… mitä paremmat resurssit edellinen sukupolvi antaa meille, sitä suurempi mahdollisuus meillä on pysäyttää ilmastonmuutos. Kaikki on mahdollista, mahdottoman toteuttaminen vie vain vähän enemmän aikaa. ”

Jutun lähteenä on käytetty lapsiasiavaltuutetun toimiston Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet -teosta, josta on poimittu myös sitaatit.

Vinkki! Nuoren vaikuttajan kannustamiseksi sopii Mari Uusivirran ja Eveliina Koskirannan tuore Vaikuta! Maailmanparantajien kirja. Hyvää luettavaa myös aikuisille.

Lapsen oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, useisiin muihin ihmisoikeussopimuksiin ja perustuslakiin. Oikeus vaikuttaa voidaan jakaa kolmeen tasoon. Ensinnäkin lapsella on oikeus vaikuttaa häntä henkilökohtaisesti koskevaan asiaan niin perheessä, palveluissa kuin häntä henkilökohtaisesti koskevassa päätöksenteossa. Toiseksi lapsella on oikeus vaikuttaa yhteisönsä asioihin, esimerkiksi päiväkotiryhmän, koululuokan tai harrastusryhmän jäsenenä. Kolmanneksi lapsella on oikeus vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan kuntalaisena tai kansalaisena.

Lapsen oikeuksien komitea on nostanut lapsen kuulemisen ja näkemysten kunnioittamisen yhdeksi sopimuksen yleisperiaatteeksi. Lapsen oikeus tulla kuulluksi ja hänen näkemystensä kunnioittaminen liittyy useaan lapsen perus- ja ihmisoikeuteen. Näitä oikeuksia ovat muun muassa lapsen oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä, ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus, yksityisyydensuoja ja oikeus saada tietoa eri lähteistä.

Lapsen oikeuksien sopimuksen myötä lasten osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Lasten yhteiskunnallista toimijuutta ja osallisuutta kuitenkin edelleen usein kritisoidaan. Kritiikkiä on esitetty muun muassa lasten osallistumisesta ja aktivismista liittyen ilmastonmuutosta koskevaan keskusteluun.

Oikeus yhteiskunnalliseen osallistumiseen kuuluu kuitenkin myös lapsille. Perus- ja ihmisoikeudet turvaavat lasten yhteiskunnallista toimijuutta. Perustuslaki velvoittaa, että valtion, kuntien ja muiden julkisen hallinnon toimijoiden on edistettävä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Tämä koskee myös lapsia, kuten myös se, että perustuslain mukaan jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Koulutuksella on keskeinen rooli lasten vaikutusmahdollisuuksien luomisessa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen koulutuksen tulee muun muassa pyrkiä edistämiseen kunnioitusta elinympäristöä kohtaan. Ympäristökasvatuksen tulee sisältyä lasten opetukseen varhaiskasvatuksesta lähtien.

Juttu on julkaistu Lapsemme 4/2020 -lehdessä.

Liisa Partio

Entinen viestintä- ja varainhankintajohtaja

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Antti Yrjölä

Kuvittaja