Nuoret kertovat koulupaineista

Koulunkäyntiin liittyy monenlaisia paineita, joista selviämiseen nuoret tarvitsevat välittävää aikuista. Kysyimme nuorilta, millaisia koulupaineita he kokevat ja miten aikuiset voivat auttaa.

Koulu on nuorille keskeinen oppimisen, sosiaalisuuden ja identiteetin rakentamisen ympäristö, ja koulussa viihtyminen olisi tärkeää jaksamisen kannalta. Tutkimusten mukaan koulunkäynti kuitenkin koetaan usein raskaana. Nuorten uupuminen oli lisääntynyt THL:n vuonna 2021 toteuttaman kouluterveyskyselyn mukaan.

MLL:n Nuortennetti kysyi sosiaalisen median kanavillaan nuorilta heidän koulupaineistaan. Esille tuli monenlaisia suorittamiseen ja pärjäämiseen liittyviä paineita, joiden kanssa nuoret kamppailevat. Koulu saatetaan kokea paikkana, jossa pitää jaksaa suoriutua perheen odotusten mukaan ja saada hyviä arvosanoja, olla aina kympin oppilas.

Myös itse opiskelu tuo paineita. Saatetaan kokea, ettei pysytä opetuksen tahdissa, vaan jäädään jälkeen oppimistuloksissa.

– Isoissa luokkaryhmissä oppilaat voivat kokea, ettei heidän yksilöllisiä tarpeitaan ehditä tunnistaa ajoissa, kertoo MLL:n Nuortennetin digitaalisen nuorisotyön asiantuntija Kaisa Önlen.

Myös muutokset aiheuttavat stressiä. Lukuvuoden alku on aina jännittävä tilanne, ja erityisesti vaihto alakoulusta yläkouluun jännittää monia.

– Nuortennetin keskustelupalstalla on pohdittu kouluun liittyviä asioita myös kesäloman aikana, Önlen kertoo.

Sosiaalinen median vaikutus ulkonäköpaineisiin näkyy nuorten keskusteluissa.  Somesta välittyy kuva tietynlaisesta kehosta ja tyylistä, joka pitäisi saavuttaa. Muodikkaiden ja kalliiden vaatteiden hankinta aiheuttaa monelle paineita. Jos sellaisin ei ole varaa, nuori voi kokea itsensä ulkopuoliseksi.

– Nuoret elävät somen kuvastojen äärellä, joka on usein epärealistinen ja aiheuttaa helposti alemmuuden tunteita.

Toisaalta some tarjoaa myös valtavirtaa vastaan olevaa kuvastoa, mikä voi antaa tilaa olla erilainen.

– Nuoret voivat kokea somen myös mahdollisuutena ilmaista itseään, Önlen sanoo.

Paineet saattavat ilmetä stressioireina ja univaikeuksina. Nuoret kertovat pahasta olosta ja voimattomuuden tunteesta, jos ei pysty täyttämään odotuksia. Paineiden purkautuessa jotkut saattavat itkeä ja toiset vetäytyä yksinäisyyteen.

– Nuorella pitäisi olla mahdollisuus purkaa huoliaan opettajan, kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa. Olisi tärkeää käsitellä ongelmia jo päivän aikana, niin etteivät ne vaikuta nukkumiseen, sanoo Önlen.

Puhumalla aikuisten tai vertaisten kanssa nuori voi saada uusia ratkaisumalleja. Yksilöllisten tarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen olisi tärkeää.

Nuoret kaipaavat etenkin kuuntelevan aikuisen läsnäoloa. He toivovat, ettei heitä verrattaisi toisiin ja etteivät koulun arvosanat määrittäisi nuoren arvoa.

– Tärkeintä, mitä aikuiset voivat tehdä nuorten hyväksi, on antaa heille aikaa. Kannattaa sitkeästi kysyä nuorilta, mitä heille kuuluu, ja jaksaa osoittaa, että todella välittää.

Kysy päivän kuulumisia.

Kuuntele rauhassa ja ilman hoppua. Nuori ei tarvitse kuuta taivaalta, vain kuuntelevan ja läsnä olevan aikuisen.

Yritä ymmärtää huolia.

Älä vaan sano ”kyllä se siitä”.

Älä vertaa muihin.

Kuuntele, auta, hyväksy.

Älä anna ymmärtää, että nuoren arvo ihmisenä riippuu saaduista numeroista.

Kysy suoraan: onko jotain mitä voisin tehdä?

Olemalla läsnä. Kysy esimerkiksi, mennäänkö yhdessä kävelylle tai tehdäänkö yhdessä ruokaa.