Mitä lukutaito on? 

Koululainen opettelee ymmärtämään, onko teksti luotettava ja yrittääkö se kaupata jotakin. Sekin on lukutaitoa. 

Kun lapsi oppii lukemaan, hän yhdistelee ensin kirjaimia sanoiksi ja sitten sanoja lauseiksi. Se on tärkeä taito, kaiken lukutaidon perusta – mutta lukeminen on paljon muutakin. 

– Lukutaito on kiinteästi yhteydessä ymmärtämisen taitoihin. Jos kotona luetaan paljon ja keskustellaan luetusta, lapsi voi oppia lukemisessa tarvittavaa tulkinnan taitoa jo ennen kuin osaa itse lukea, sanoo lukutaitotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta.  

Lukutaidon kehittyessä lapsi – tai aikuinen – osaa yhä paremmin tulkita merkityksiä rivien välistä. Hän ymmärtää tekstin ilmaisemia syy–seuraus–suhteita ja eettisiä kysymyksiä: Onko tekstin tarkoitus houkutella minua johonkin tai vakuuttaa minut jostakin? Voiko siihen luottaa? 

Tällaiset kysymykset ovat yhä tärkeämpiä, kun internet tuo eteemme paljon hyvin erilaisia tekstejä.  

– Lukutaitoon kuuluu myös kuvan lukutaito ja esimerkiksi mainosten lukutaito. Jo aika pieni lapsi voi tunnistaa, mitä jokin logo symboloi. Siinä on kyse samasta asiasta kuin sanalukutaidossa, Leino huomauttaa.  

Lukutaito kehittyy harjoittelemalla. Lapselle kannattaa tarjota hänen lukutasolleen sopivia kirjoja, joista hän saa onnistumisen kokemuksia. 

– Etenkin jos lapsi on heikko lukija, myös äänikirjoja kannattaa kuunnella. Niiden avulla lapsi pääsee helpommin sisään tarinan jännittävään maailmaan ja saa kosketuksen nautintoon, joka on tärkeä osa lukemista, Kaisa Leino vinkkaa. 

Vanhemmat voivat hyvin lukea vielä koululaisellekin. Yhdessä kannattaa nauttia sellaisia kirjoja, jotka ovat lapsen omalle lukutaidolle vielä liian monimutkaisia. Yhteiset lukuhetket jättävät hyvän muiston, joka vaikuttaa lukemisintoon myöhemminkin. 

– On tärkeää keskustella lapsen kanssa luetusta. Samoin voi keskustella uutisissa nähdyistä asioista tai mainoksista. Sekin kehittää ajattelua, jota lukemisessa tarvitaan, Leino sanoo. 

Jo alakouluikäisille ostamiseen liittyvät asiat ovat usein ajankohtaisia. Lukutaidolle on silloin käyttöä.  

– Kun lapsen kanssa kävelee kaupungilla ja jossain näkyy kokispurkin kuva, voi miettiä yhdessä, miksi se on siinä. Yleensähän joku haluaa meidän ostavan sen. Iso osa lukutaitoa on ymmärtää, onko jollakin sisällöllä kaupallinen tarkoitus vai ei. 

Kodin asenne on iso tekijä lapsen lukutaidon kehittymisessä. Ne lapset, joille on luettu kotona ja jotka ovat olleet kirjainten kanssa tekemisissä, lukevat yleensä muita paremmin. 

– He eivät tutkimusten mukaan hylkää lukemista murrosiässäkään, vaikka silloin lukeminen keskimäärin vähenee, Kaisa Leino kertoo. 

Myös kotikieli vaikuttaa lapsen lukutaitoon: maahanmuuttajalapset pärjäävät yleensä suomeksi tehdyissä lukutaitotesteissä muita huonommin, vaikka suomi on heidän koulukielensä. 

– Jos lapsella on suomen kielen kanssa vaikeuksia, mutta vanhempi osaa sitä hyvin, äidin tai isän kannattaa lukea lapselle suomeksi mahdollisimman paljon. 

Toisaalta myös kotikielellä lukeminen on tärkeää.  

– Se kehittää kriittistä ajattelua, jota tarvitaan lukiessa kaikilla kielillä, Leino muistuttaa. 

Perheen yhteisestä lukutunnista kerran viikossa voi tehdä odotetun perinteen. Miten olisi pitsaperjantai kirjan kera? Tai kirjabrunssi laiskana sunnuntaiaamuna? Varaa kodin mukavin paikka ja päättäkää kirja yhdessä tai juhlallisella äänestyksellä. Rauhallinen yhdessäolon tuntu ja asianmukaiset eväät ovat asian ytimessä. Myös äänikirjaa kannattaa kokeilla!  

Koululainen nauttii mahdollisuudesta lukea sängyssä salaa vielä nukkumaanmenoajan jälkeen. Otsalamppu viestii, että lukeminen on jännittävää puuhaa ja etuoikeus, jota kannattaa odottaa. Vinkki on peräisin The Parents -lehden jutusta ”18 Genious Ways to Make Kids Love Reading”, jossa on monta muutakin hyvää ideaa. 

Jos lapsi on innostunut kuvaamisesta tai kirjoittamisesta, häntä voi rohkaista kertomaan tai kirjoittamaan muillekin lukukokemuksistaan vlogin tai blogin välityksellä. Mukaan voi ottaa muitakin kuin kaunokirjoja, vaikkapa mainoksia, koulukirjoja tai lehtiä. Esimerkiksi Ei muuta kuin lukemaan -blogissa kolmas- ja ekaluokkalaiset siskokset Vilsku ja Aappu arvioivat lempikirjojensa lisäksi Kauppalehteä: – Tuntuu, että kaikki sanat alkaa äffällä.

Kannattaa tsekata myös 10-vuotiaan Hertan aktiivinen tubekanava Lukuhirmu Hertan lukuvinkit.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 4/2019 -lehden Kirjallisia kysymyksiä -palstalla.