Miksi taapero haluaa lukea saman kirjan sata kertaa?

Tuttu kirja on pikkulapselle turvallinen keidas kaoottisessa maailmassa.

Vuoden vanha valitsee hyllyltä taas saman kirjan – sen, joka on luettu tänään jo ainakin viidesti. Tylsää, huokaa vanhempi, mutta lapsella on valintaan syynsä.

– Ihmisen aivoille on luontaista pyrkiä ennakoimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä vähentää ympäröivän maailman kaoottisuutta. Tutun kirjan valitsemalla pieni lapsi pyrkii jäsentämään ympäristöään, selittää aivotutkija Sari Ylinen Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Pienelle lapselle maailmassa on paljon uutta ja vierasta. Hän kesyttää siis toistolla kaaosta.

– Tutussa kirjassa on turvallisia, ennakoitavia elementtejä: tuttuja hahmoja, sanoja ja riimejä, Ylinen muistuttaa.

Hänestä lapsen valintaa kannattaa kunnioittaa. Kun lapsi saa valita kirjan ja nauttii lukuhetkestä, se kannattelee myöhempää kiinnostusta lukemiseen. Lapsi saa myös onnistumisen kokemuksia, kun muistaa lempikirjastaan sanoja ja tapahtumia.

– En ole varma, onko edes olemassa fiksumpia tai vähemmän fiksuja kirjavalintoja. Pienelle lapselle lukukokemuksen myönteisyys on tärkeintä.

Kaikki lukeminen on ihan pienillekin lapsille hyödyksi, tutkija korostaa. Äänteiden muistiedustukset kehittyvät aivoihin ensimmäisen puolen vuoden aikana, ja lukeminen vahvistaa niitä.

– Jo puolivuotias vauva ymmärtää useita sanoja. Hänelle voi lukea lorujen lisäksi suorasanaistakin tekstiä. Lukeminen vaikuttaa äännejärjestelmän kehitykseen ja ennustaa parempaa kielen kehitystä myöhemmin, Sari Ylinen kertoo.

Pienille vauvoille lorut ja runot sopivat erityisen hyvin. Ylinen kertoo viimeistelyvaiheessa olevasta tutkimuksesta, joka vertasi vastasyntyneiden aivojen reaktioita lauluun, runoon ja suorasanaiseen puheeseen.

– Juuri runomuoto aiheutti vastasyntyneen aivoissa oppimista ilmaisevan reaktion. Päätelmämme on, että syynä on rytmin ennakoitavuus.

Lukemista voi aloitella jopa jo raskauden aikana. Tutkimukset kertovat, että vastasyntynyt reagoi musiikkiin, jota tälle on soitettu levyltä sikiövaiheessa.

– Jos äiti lukee kohdussaan olevalle vauvalle, vaikutus on varmasti vielä isompi, kun ääni kantautuu perille paremmin kuin levyltä. Jos odottava äiti nauttii loruttelusta, tutut lorut voivat laukaista vauvassa mielihyvähormonin erityksen myös syntymän jälkeen, Ylinen toteaa.

Pienelle lapselle lukemisessa olennaista on myös yhteinen hetki vanhemman kanssa. Luettaessa lapsi ja vanhempi keskittyvät samaan asiaan. Tätä kutsutaan jaetuksi tarkkaavuudeksi.

– Se on otollinen hetki oppimiselle, kun vanhempi voi reagoida lapsen kysymyksiin, nimetä asioita ja selittää tapahtumia. Alle parivuotiaille äänikirja ei toimi yhtä hyvin, koska sen kuuntelusta puuttuu vuorovaikutus, Sari Ylinen sanoo.

Sylikkäin lukeminen tarjoaa rauhallisen läheisyyden kokemuksen. Sen merkitystä ei voi väheksyä.

– Lapset pyrkivät toistamaan palkitsevia juttuja. Jos pieni lapsi kokee lukemishetken mukavana, se auttaa innostumaan kirjoista myös myöhemmin.

1. Herkuttele kaikin aistein.
Miltä kirja kuulostaa, kun sitä koputtaa tai silittää? Miltä se näyttää haitariksi levitettynä? Entä millainen on kirjan varjokuva? Pieni lapsi tutustuu mieluusti kirjaan kaikilla aisteilla, myös maistamalla. Aikuinen voi heittäytyä mukaan – kirjahan on paljon muutakin kuin kuvia ja tekstiä.

2. Askartele oma kirja.
Oman kirjan koristelemisen rajana on vain mielikuvitus. Aihioksi sopii vanha kuvakirja, tai sivut voi leikata pahvista. Pieni lapsi nauttii nähdessään kirjassa kuvia itsestään tai läheisistään. Mikään ei estä lisäämästä sivuille tuttujen lelujen tai paikkojen kuvia. Kosketuskirja syntyy liimaamalla sivuille vaikkapa ruttuista leivinpaperia, foliota ja karvaista kangasta tunnusteltavaksi.

3. Palauta paperiliittymä.
Mitä enemmän lapsen kotona on kirjoja, sitä paremmin hän aikuisena ymmärtää lukemaansa ja hahmottaa matematiikkaa ja digiasioita, osoittaa tammikuussa Social Science Research -lehdessä julkaistu tutkimus. Ihannekirjaston koko on tutkimuksen mukaan 350 nidettä, mutta jo 80 kirjaa hyllyssä vaikuttaa positiivisesti.

Kirjojen konmaritusta ja sanomalehden lukemista digimuodossa voi siis miettiä myös tältä kannalta. Tiedetään, että lapsi oppii lukemisen mallin vanhemmiltaan, joten aamupalapöytään levitetyllä lehdellä tai vanhemman omalla lukuhetkellä sohvannurkassa on pitkäkestoisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan etenkin poikien lukuinto vahvistuu, kun he näkevät isän lukevan.

Artikkeli on julkaistu Kirjallisia kysymyksiä -palstalla Lapsemme 2/2019 -lehdessä.