Mikä innostaa teinin lukemaan?

Nuori voi lukea päivän aikana paljon, vaikka harvemmin kirjoja. Sisällön pitää olla omantyyppistä.

Tämän moni tietää, kiitos median: 15-vuotiaiden suomalaisten lukutaito on Pisa-tutkimuksessa heikentynyt jatkuvasti vuodesta 2006 lähtien, lukuinto on vähentynyt ja osaamiserot oppilaiden välillä ovat kasvaneet. Se on huolestuttavaa.

Mutta hyviäkin uutisia aiheesta on: Kirjojen lukeminen on Tilastokeskuksen mukaan yleisintä 10–14-vuotiaiden ikäryhmässä. Suomalaisteinit ovat Pisa-tutkimuksessa lukutaidoltaan maailman huippua, ja he lukevat arjessaan paljon monipuolisempia tekstejä kuin vanhempansa heidän ikäisinään.

– Instagram-postauksia, WhatsApp-viestejä, SnapChatia…, luettelee 16-vuotias ilmaisutaidon lukiossa opiskeleva Anni Iikkanen päivän lukemisiaan.

Kirjoista hän on viimeksi lukenut Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavian, joka oli syksyllä koulutehtävänä.

– Se oli hyvä. En kuitenkaan lue kovin paljon kirjoja, koska mieluummin katson videoita tai sarjoja tai olen Instassa. Puhelin on helppo avata, lukeminen tuntuu raskaammalta, hän analysoi.

Silti kirjoille on hänestä paikkansa. – Viime vuonna, kun nukuin semihuonosti, minulla oli tapana lukea aamuisin bussissa elämäkertoja. Se rentoutti ennen koulupäivän alkua.

Anni Iikkaselle kaverit ovat läsnä jatkuvasti sosiaalisen median kautta. Hän on tottunut siihen, että koko ajan on oltava aktiivinen, kuunneltava ja otettava kantaa. Lukeminen tuntuu siksi oudolta. – Sen kanssa samaan aikaan ei voi tehdä mitään.

Lukemispaikan on ainakin oltava sopiva. – Bussi on hyvä paikka lukea, koska siellä häiriötekijöitä on sopivasti mutta ei liikaa. Hiljaisessa huoneessa en osaa lukea, koska se ei tunnu aktiiviselta tekemiseltä.

Iikkasen mielestä lukemiselle olisi kyllä aikaa. Kuitenkin kirjan pitäisi olla aidosti itseä kiinnostava, kuten hänen taannoin lukemansa artisti Amy Winehousen englanninkielinen elämäkerta. Nuorille osoitetut kyselytkin kertovat, että he haluavat itse valita lukemisensa.

– Somesta on tosi helppo löytää itseä kiinnostavia yhteisöjä. Itse esimerkiksi seuraan drag queeneja ja olen tutustunut sen kautta livenäkin ihmisiin. On paljon vaikeampi saada selville, millaisia erilaisia kirjoja on, Iikkanen miettii.

Kirjat eivät siis varsinaisesti kävele vastaan siellä, missä hän päivänsä viettää. – Todellakin lukisin, jos löytäisin vaikka drag queen -aiheisia kirjoja, hän sanoo.

Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen on vähentynyt huomattavasti erityisesti nuorten keskuudessa. Anni Iikkanenkaan ei niitä lue. Hän huomauttaa, että sosiaalinen mediakin sivistää.

– Sieltä olen oppinut kaiken mitä tiedän tasa-arvosta ympäri maailmaa, ilmastonmuutoksesta tai vasemmistolaisuudesta. Somessa voi kohdata erilaisia näkemyksiä kuin mitä omassa perheessä on. Tämä auttaa muodostamaan omia mielipiteitä, hän sanoo.

Hän ajatteleekin, että pelkkä painotuotteiden lukeminen ei ole sivistyksen mitta. Kyse on myös siitä, mitä lukee ja ketä kuuntelee. Ääniä on maailmassa paljon.

– Sivistynyt ihminen on sellainen, joka tietää oman näkökulmansa elämään ja osaa perustella sen. Se voi olla haastavaa, mutta se on se goal.

Pitkien tekstien lukeminen opettaa kyllä kirjoittamaan, Iikkanen myöntää. – Siksikin sitä pitäisi tehdä enemmän.

Lähteet:
PISA 2018. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 3.12.2019.
Vapaa-ajan osallistuminen, Lukemisen muutokset 2017, Tilastokeskus.
Julia Harju: Osaavatko teinit enää lukea? Lukemisen kulttuurit yläkouluikäisten kirjoituksissa. Kasvatus & Aika, Vol 12 Nro 2 (2018)

Media täyttyy artikkeleista, joissa kauhistellaan nuorten vähentynyttä lukuintoa ja huonoa lukutaitoa. Tällainen puhetapa ei välttämättä innosta lukemaan. Huomioi, mitä nuori jo lukee, ja ole siitä ylpeä. Kenties hän tunnistaa, millainen lähde on luotettava tai kahlaa läpi suuren määrän erilaisia tekstejä joka päivä? Ehkä hän lukee Aku Ankkaa vessassa tai osaa koota ohjeista huonekalun?

Teiniä kiinnostavat kirjat eivät välttämättä ole nuortenkirjoja. Lempiaiheesta kertovaa kirjallisuutta kannattaa etsiä myös englanninkielisestä valikoimasta, jos kieli yhtään sujuu. Muista tietokirjat, runot ja esseet!

Nuorten lukemisesta puhutaan taajaan, mutta myös ahkerasti lukevia aikuisia on vähemmän kuin ennen. 25–44-vuotiaista vain reilu kymmenesosa lukee yli kymmenen kirjaa puolessa vuodessa, kun vielä 15 vuotta sitten aktiivilukijoita oli tässä ikäryhmässä lähes 30 prosenttia. Jos aikuiset viihtyvät parhaiten älylaitteilla, ei ehkä ole yllättävää, että tilanne on sama perheen nuorison parissa. Yhdessä voi yrittää miettiä, miten olosuhteet kotona palvelisivat parhaiten keskittymistä myös pidempiin teksteihin. Auttaisiko hyvä lukuvalo, kännykätön tunti tai rojusta raivattu tila? Myös sitä kannattaa ääneen miettiä, mitä hyötyä lukutaidosta itselle on.

Juttu on julkaistu Lapsemme 1/2020 -lehden Kirjallisia kysymyksiä -palstalla.