Lapsille hyvä on hyvä kaikenikäisille

Kuntapäättäjien pöydillä on jatkossa hyvin paljon lasten ja nuorten asioita. Kun vastuu sote-palveluista poistuu, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korostuu.

Lasten päivästä suuri osa kuluu päiväkodissa tai koulussa, liikuntapaikoilla, kulttuuritaloissa, nuorisotiloissa ja kirjastoissa. Lapset ja nuoret ovat kuntapalvelujen superkäyttäjiä. Siksi kuntavaalit ovat aina olleet perheille vaaleista tärkeimmät, nämä vaalit entistä enemmän.

Tulevalla kaudella lasten ja nuorten palveluiden osuus kaikista kunnan palveluista kasvaa. Sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen säilyy kunnan tehtävänä. Lasten hyvinvoinnin turvaamisesta tulee näin ollen kunnan merkittävin tehtäväkokonaisuus.

Lasten ja nuorten asioiden painoarvon kasvaminen ei tarkoita heikennystä muille ikäryhmille, sillä lapsille hyvät ratkaisut ovat yleensä hyviä kaikille. Esimerkiksi lasten ja nuorten tarvitsemat edulliset ja toimivat vapaa-ajan palvelut ovat kaikenikäisten ilo. Hyvin suunnitellut pyöräreitit ja julkinen liikenne helpottavat perheiden arkea mutta tukevat myös seniori-ikäisten liikkumista ja itsenäistä asumista. Jos lastenvaunujen kanssa kulkeminen on helppoa, se onnistuu myös rollaattorin käyttäjältä.

Muutostilanne on aina haastava ja tulevilta valtuutetuilta vaaditaan paljon: kokonaisuuden hahmottamista, epävarmuuden sietoa, kykyä kuunnella eri tilanteissa eläviä kuntalaisia, ahkeruutta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä.

Vaikeuskerrointa lisää koronapandemia, jonka kestosta tai kaikista seurauksista ei vielä ole selvyyttä. Kriisillä voi olla pitkäaikaisia ja vakavia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, jos ongelmat pääsevät pahenemaan. Samalla korjaavien palvelujen tarve kasvaa ja kustannukset nousevat.

Osassa kunnista taloushaasteet hallitsevat kaikkea keskustelua. Pahimmassa tapauksessa niihin etsitään nopeita ratkaisuja, joiden vaikutuksia ei ehditä arvioida. Viisaampaa olisi yhteisvoimin pureutua ongelmien syihin, tehdä vaalikauden yli ulottuvaa suunnittelua ja muistaa lamavuosista kertyneet opit.

MLL:n lista asioista, joihin kunnissa ensi vaalikaudella on kiinnitettävä huomiota, alkaa lasten hyvinvoinnin turvaamisesta koronakriisin jälkihoidossa. Toimivat peruspalvelut ovat siinä avainasemassa. Lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä kunnan ja hyvinvointialueen palvelujen välille ja lisää moniammatillisuutta varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa.

Kun vastuu perheiden eri palveluista jakautuu kunnille ja hyvinvointialueille, pahin skenaario on vaikeaselkoinen kokonaisuus, jossa tieto ei kulje ja avun löytäminen on vaikeaa. Muutoksessa kannattaa muistaa, että perhekeskus, joka tarjoaa monialaista, myös ennaltaehkäisevää tukea ja pystyy ohjaamaan perheitä tarpeenmukaisen avun piiriin, on hyvä lääke pirstaleisuutta vastaan.

Laadukas varhaiskasvatus on kunnalle monin tavoin järkevä investointi: se tukee lapsen hyvinvointia, kehitystä ja oppimista ja kaventaa lasten hyvinvointieroja. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle.

Laadukas varhaiskasvatus voi toteutua, kun henkilökunnalla on riittävä koulutus, ryhmät ovat riittävän pieniä ja pysyviä ja yhteispeli vanhempien kanssa on sujuvaa. Hyvinvoinnin tuki vahvistuu yhteistyöllä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

Hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Koulussa on varmistettava, että lapsilla ja nuorilla on kaikissa tilanteissa riittävä tuki oppimiseen ja palvelut kuten terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi saatavilla. Turvallisuutta koulussa on vahvistettava ja kiusaamiseen, väkivaltaan, syrjintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun puututtava tehokkaasti.

Mieluinen harrastus lisää kaikkien hyvinvointia, mutta lapsille ja nuorille harrastukset ovat erityisen tärkeitä myös kaverisuhteiden takia. Koska harrastusten kustannukset ovat kasvaneet, osa lapsista jää ulkopuolelle. Hyvä keino varmistaa, että kaikki pääsevät mukaan, on lisätä maksuttomia ja kohtuuhintaisia liikunta-, taide- ja kulttuuriharrastuksia ja tuoda niitä koulun yhteyteen.

Järjestöt, seurat ja vapaaehtoistoiminta vahvistavat kuntalaisten tukiverkostoja ja luovat yhteisöllisyyttä. Ihmisten keskinäinen tuki, avun antaminen ja saaminen perustuvat välittämiseen, jota ei voi siirtää viranomaisille tai yrityksille. Aktiivinen kansalaistoiminta on kaikkien kuntalaisten etu, joten sitä kannattaa tukea. Avustukset, maksuttomat tilat ja kunnan ja järjestöjen kumppanuutta tukevat rakenteet auttavat ylläpitämään ja lisäämään elinvoimaa lisäävää aktiivisuutta.

Kaikissa kunnissa on oltava lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Kunnan tehtäviin kuuluu myös turvata lasten oikeuksien toteutumisen. Se edellyttää, että sekä lasten kanssa toimivat ammattilaiset että lapset ja nuoret itse tuntevat lasten oikeudet ja päätöksissä huomioidaan lasten etu.

Oleellista on myös kerätä tietoa eri ikäisten ja eri olosuhteissa kasvavien lasten ja nuorten näkemyksistä ja arvioida lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset kunnan päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Lapsivaikutusten arviointi on syytä ulottaa myös talousarviopäätöksiin.

Lapsilla ja nuorilla on paljon kokemustietoa kunta-asioista: heillä on arjessa syntynyt käsitys palvelujen toimivuudesta ja usein myös hyviä kehittämisideoita. Vaaleissa heidän äänensä ei tule kuuluviin, elleivät vanhemmat ja muut aikuiset muista kysyä ja kuunnella.

Koronakriisi, ilmastonmuutos ja kouluun liittyvät paineet ovat heikentäneet nuorten hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Aikuisten tehtävänä on lujittaa nuorten tulevaisuudenuskoa, tarjota mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ja rakentaa luottamusta yhteiskuntaan. Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet ja -keinot onkin syytä kirjata kuntastrategiaan ja huolehtia myös siitä, että nuorisovaltuustolla on aidosti mahdollisuus toimia ja vaikuttaa.

Kuntavaalit ovat tärkeä osa toimivaa suomalaista demokratiaa. Kuntalaiset valitsevat, ketkä yhteisistä asioista päättävät. Kuntalaisen tärkein vaikuttamisteko onkin äänestää.

Kuntapäättäjän tehtävä on merkittävä ja onneksi edelleen myös haluttu, mutta ei missään tapauksessa helppo. Päätettävät asiat vaativat huolellista paneutumista ja kompromissien teko kuuluu politiikkaan. Reiluun peliin kuuluu, että ne, jotka ottavat vastuuta, saavat muilta apua – tietoa, tukea ja kannustusta. Silloinkin kun oma kanta ei voita.

1. Turvataan lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa
2. Luodaan lasten ja perheiden palveluista toimiva kokonaisuus
3. Varmistetaan laadukas varhaiskasvatus
4. Vahvistetaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukea kouluissa
5. Tarjotaan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastamiseen
6. Edistetään hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäistään hyvinvointi- ja terveyseroja
7. Turvataan vapaaehtoistoiminnan edellytykset
8. Edistetään tavoitteellisesti lasten oikeuksien toteutumista
9. Arvioidaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset

Kuntavaalipäivä 18.4.
Ennakkoäänestys 7.–13.4.2021

Huhtikuussa valittavat ja kesäkuussa aloittavat kuntien uudet valtuustot ovat suurten myllerrysten äärellä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä kunnilta uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Sote-uudistus on suurin muutos kuntien toimintaan sitten kunnallishallinnon perustamisen vuonna 1865. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueille suurin osa kunnan tehtävistä liittyy lasten ja nuorten palvelujen järjestämiseen. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, toisen asteen koulutus ja vapaa-ajan palvelut muodostavat jatkossa valtaosan kunnan toiminnasta, henkilöstä ja budjetista.

Lasten, nuorten ja perheiden kannalta on olennaista, että kunnan ja hyvinvointialueen palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Palvelupolkujen on oltava joustavia eikä sote-uudistus saa luoda uusia raja-aitoja tai portteja palveluiden välille. Perhekeskusmalli on hyvä tapa yhteensovittaa kuntien, hyvinvointialueiden sekä järjestöjen palvelut ja toiminnot.

Tulevaan valtuustokauteen vaikuttaa merkittävästi myös koronakriisin jälkihoito. Koronakriisin sosiaaliset vaikutukset ovat suuret. Esimerkiksi lasten ja nuorten yksinäisyys on lisääntynyt etäopetuksen ja harrastustoiminnan rajoitusten vuoksi. Poikkeusolot ovat lisänneet monin tavoin lasten, nuorten ja perheiden tuen tarvetta. Lisäksi palveluiden ohentuminen poikkeustilanteen aikana on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa. Kriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisen vahvasti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, joilla on ollut hyvinvoinnin haasteita tai haurautta ja haavoittuvuutta jo aiemmin.

Perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuympäristöt ovat jatkossakin kuntapalveluita. On välttämätöntä, että kunnissa tunnistetaan koronatilanteesta aiheutuneet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuen tarpeet ja vastataan niihin. Kouluissa ja oppilaitoksissa on vahvistettava sekä oppimisen tukea että opiskeluhuollon tukea. Myös varhaiskasvatuksessa on vahvistettava lasten hyvinvoinnin ja kasvun tukea. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan jatkuvuus on turvattava. Tässä tärkeä keino on tuoda harrastuksia koulujen yhteyteen. Valtion kunnille lasten ja nuorten palveluihin suuntaama lisärahoitus on käytettävä siihen tarkoitettuihin kohteisiin.

Muutos- ja murrosaikana on äärimmäisen tärkeää arvioida päätösten ja toiminnan vaikutuksia monipuolisesti. Haastan tulevat valtuutetut varmistamaan, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa ja toimintaa jokaisessa Suomen kunnassa.

Juttu on julkaistu Lapsemme 1/2021 -lehdessä Lasten asialla -palstalla.

Liisa Partio

Entinen viestintä- ja varainhankintajohtaja

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Antti Yrjölä

Kuvittaja