Lapsen näkemyksiä on kunnioitettava

Oikeus tulla kuulluksi on lapsen oikeuksien sopimuksen perusarvoja. Lapsia on kannustettava ilmaisemaan mielipiteitään. Kuulemisessa ei ole ikärajaa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on määritellyt lapsen näkemysten kunnioittamisen yhdeksi sopimuksen neljästä yleisperiaatteesta.

Yleisperiaatteet on otettava huomioon sopimuksen kaikkien artikloiden tulkinnassa ja ne liittyvät vahvasti toisiinsa.

Oikeus syrjimättömyyteen tarkoittaa, että lapselle on taattava oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ilman syrjintää. Lapsen kuuleminen ja ottaminen vakavasti tukevat lapsen kehitystä. Selvitettäessä lapsen etua lapsen näkemykset on kuultava ja otettava huomioon.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Lapsen näkemysten kuuleminen ja huomioon ottaminen liittyy sananvapauteen ja oikeuteen saada asianmukaista tietoa. Sananvapaus tarkoittaa, että lapsella on oikeus ilmaista oma mielipiteensä sekä hakea, vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia.

Lapsella on siis oikeus osallistua ja vaikuttaa hänen elämäänsä koskeviin toimiin ja päätöksiin. Lasta on myös kuultava häntä koskevissa hallinnollisissa ja oikeudellisissa asioissa. Näkemysten kuuleminen koskee sekä yksittäistä lasta että lapsiryhmää, kuten esimerkiksi päiväkodin lapsia, koululuokkaa, tietyn kunnan lapsia tai tietyn kunnan vammaisia lapsia. Esimerkiksi valmisteltaessa muutoksia kunnan kouluverkkoon lasten näkemysten selvittäminen on välttämätöntä.

Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen kuulemiselle ei ole ikärajaa. Ikärajojen asettaminen johtaa helposti siihen, ettei pienten lasten mielipiteitä kuulla lainkaan. Pieniä lapsia voidaan kuulla esimerkiksi saduttamalla. Lapsen valmiudet mielipiteen ilmaisemiseen kehittyvät hänen kasvaessaan.

Aikuisten tehtävänä on kannustaa lasta muodostamaan mielipiteensä. Lapsella on oikeus saada sopivaa ohjausta ja neuvontaa, joka auttaa häntä tuomaan esiin ajatuksensa ja korjaamaan tiedoissa, kokemuksessa ja ymmärryksessä olevia puutteita. Aikuisten pitää perehtyä lasten kuulemiseen, jotta he voivat edistää lasten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia.

Ikä ei yksin ratkaise lapsen näkemysten merkitystä. Myös lapsen tiedot, kokemus, ympäristö, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ja tarjolla oleva tuki vaikuttavat siihen, minkälaiset valmiudet lapsella on näkemysten muodostamiseen.

Myös käsiteltävän asian vaikutus lapseen on otettava huomioon. Mitä enemmän asia vaikuttaa lapsen elämään, sitä tärkeämpi on arvioida lapsen kehitystaso oikein. Lasta kuultaessa hänelle on kerrottava ikään sopivalla tavalla kuulemisen kannalta keskeisistä asioita, kuten asiaan liittyvistä ratkaisuvaihtoehdoista.

Lapsen oikeuksien komitea on määritellyt lasten kuulemista koskevia perusedellytyksiä, jotka koskevat sekä yksittäisen lapsen että lapsiryhmän kuulemista. Lapsille on annettava ymmärrettävää ja riittävää tietoa siitä, että heillä on oikeus kertoa näkemyksensä ja miten ne otetaan huomioon. Myös siitä, miten osallistuminen tapahtuu ja miten se vaikuttaa, on kerrottava. Lasten kuuleminen on mukautettava heidän ikäänsä sopivaksi.

Lapsia ei saa pakottaa ilmaisemaan näkemyksiään, vaan kuulemisen on oltava lapsille vapaaehtoista. Lasten näkemyksiin on suhtauduttava kunnioittavasti ja lapsia on kuultava heille merkityksellisissä asioissa. Usein lapsia saatetaan kuulla vähemmän merkittävissä asioissa, mutta tärkeissä asioissa heidän näkemyksiään ei huomioida.

Lapset eivät ole yhtenäinen ryhmä. On tärkeää varmistaa, että lapsille tarjotaan mahdollisuus esittää näkemyksensä ilman minkäänlaista syrjintää. Esimerkiksi vammaiset lapset saattavat tarvita enemmän tukea mielipiteidensä ilmaisemiseen. Mielipiteen ilmaisemisen pitää olla turvallista, eikä lasta saa asettaa vaaraan esimerkiksi lastensuojeluasiassa kuultaessa.

Lasten kuulemisessa on sitouduttava seurantaan ja arviointiin. Lapsilla on myös oikeus kuulla, miten heidän näkemyksiään on käytetty ja miten heidän osallistumisensa on vaikuttanut lopputulokseen.

Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta

1. Oikeus syrjimättömyyteen
2. Lapsen edun ensisijaisuus
3. Oikeus elämään ja kehittymiseen
4. Lapsen näkemysten kunnioittaminen

Lapsen oikeuksien sopimus on vahvistanut lasten näkemysten kuulemista ja huomioon ottamista. Lasten kuulemiseen ja mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.

Perusoikeuksiin kirjattiin vuonna 1995 säännös lasten kohtelusta tasa-arvoisesti yksilöinä ja lasten oikeudesta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Varhaiskasvatuslakiin sisällytettiin viime vuonna velvoite selvittää lapsen mielipide ja toivomukset ja ottaa ne varhaiskasvatuksessa huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.

Koulutusta koskevien lakien mukaan opetuksen järjestäjän on edistettävä kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehdittava siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Koululaeissa on myös säännökset edustuksellisesta osallisuudesta, mikä tarkoittaa, että peruskouluilla, lukioilla ja ammattioppilaitoksilla tulee olla oppilaskunta. Kouluterveyskyselyssä nuoret vastaavat aiempaa useammin, että he tulevat kuulluiksi koulussa ja voivat vaikuttaa koulun asioihin.

Potilaslaissa, sosiaalihuollon asiakaslaissa, sosiaalihuoltolaissa ja lastensuojelulaissa säädetään lapsen mielipiteen ja toivomusten selvittämisestä ja kuulemisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nuorten osallisuuden edistämisestä ja kuulemisesta säädetään nuorisolaissa ja kuntien nuorisovaltuustoista kuntalaissa.

Lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomionsa nuorempien lasten kuulemisen puutteisiin. Komitea on kehottanut Suomea varmistamaan, että kaikkia lapsia kuullaan asianmukaisesti heitä koskevissa hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä lapsen kehitystasolle sopivalla tavalla. Komitea kehottaa poistamaan lasten kuulemista rajoittavat ikärajat lainsäädännöstä.

Artikkeli julkaistu Lapsemme 3/2016 -lehdessä

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Noah, 7v

Kuvittaja

”Unelmien koulupiha”