Läksykummi tervehtii ja kuuntelee ruudun takaa

Luokanopettajaksi opiskeleva Annina ei läksykummina ole opettajan vaan kuuntelevan ja arvostavan aikuisen roolissa.

Kun läksykummi Annina Sundqvist, 38, tapaa ”kummilastaan” Adaa, hän avaa yhteyden Google Meetissä tai WhatsApissa, vilkuttaa ruudulle ilmaantuvalle tytölle ja kysyy kuulumiset.

6.-luokklainen Ada on lähettänyt etukäteen kuvan koulukirjan tehtäväsivuista WhatsApilla, ja kinkkisimpiä kohtia pohditaan yhdessä. Tänään käydään läpi äidinkielen läksyjä. Keväällä mietittiin usein prosenttilaskuja: ne olivat Adalle välillä vaikeita hahmottaa.

Annina ja Ada tapaavat yleensä kerran tai pari viikossa, ja etätapaamiset kestävät reilun tunnin. Päivät ovat soviteltavissa, eikä satunnainen väliviikko ole maailmanloppu. Kerran Annina on kyläillyt Adan kotona.

Adan perhe on juuri muuttamassa toiselle puolelle maata, mutta etätapaamisia on tarkoitus jatkaa.

– Vanhempien kanssa pohdimme, että on hyvä, kun jokin asia jatkuu lapselle tuttuna. Jatkamme niin kauan kuin hän itse haluaa ja on kiinnostunut.

Turkulainen Annina on alanvaihtaja ja opiskelee toista vuotta luokanopettajaksi Rovaniemellä. Opettajaopiskelijoiden sähköpostilistalta hän bongasi viestin: MLL:n Lapin piirissä oltiin aloittamassa läksykummitoimintaa. Läksykummit tukevat peruskouluikäisiä lapsia koulunkäynnissä ja ovat luotettavana aikuisena juttuseurana.

– Pääsen helpolla tavalla toteuttamaan vähän sitä, mitä opiskelen, Annina kertoo.

Läksykummina hän voi oivalluttaa lapselle jotain biologiasta, kielistä tai matematiikasta. Mutta ennen kaikkea hän tahtoo vaikuttaa siihen, että meille varttuu hyviä tulevaisuuden aikuisia.

Millaisia he sitten ovat? – Hyväsydämisiä, rehellisiä ja suvaitsevaisia. Eivät takerru väkinäisiin, ulkoa saneltuihin normeihin ja rooleihin. Kouluvuosina lapsen pitäisi oppia oppiaineiden lisäksi sitä, millaista olla ihminen, ystävä, työtoveri ja kumppani.

Annina uskoo, että vapaaehtoinen aikuinen voi kohottaa lapsen itsetuntoa. Kun kuuntelee oikeasti ja on läsnä, voi kannatella yli epävarmojen hetkien. Annina on paitsi kuunnellut myös kertonut vähän omasta elämästään, vaikeistakin kokemuksista. Häntä on kiusattu kouluaikoina.

– Lapselle pitää tulla olo, että joku on oikeasti kiinnostunut hänen asioistaan ja mielipiteistään eikä ole heti tarjoamassa omaa näkökulmaansa ja neuvomassa. Mitä parempaa voin antaa kuin tunteen, että lapsi on arvokas ja tärkeä omana itsenään. Se on olennaisempaa kuin prosenttilaskujen osaaminen prikulleen oikein.

MLL järjesti läksykummeille yhden illan mittainen etäkoulutuksen. Koordinaattori on jatkossa vapaaehtoisten tukena. Adan vanhemmat Annina tapasi alkupalaverissa, mutta muuten yhteydenpito sujuu suoraan tytön kanssa.

Annina kokee, että vapaaehtoistyö antaa paljon enemmän kuin ottaa. Se antaa tukea luokanopettajan rooliin pääsemisessä mutta ennen kaikkea hyvää mieltä.

– Pystyn omalta osaltani tekemään jonkun elämästä vähän valoisampaa. Voin muuttaa pienen palan maailmaa paremmaksi.

Anninalla on vaikeavammainen teini-ikäinen poika, joka asuu laitoshoidossa äidin ollessa opiskelupaikkakunnalla. Poika ei pysty juuri kommunikoimaan. Läksykummina Annina nauttii lapsen kanssa jutustelusta, joka oman pojan kanssa ei ole koskaan ollut mahdollista.

• Vapaaehtoisen ei tarvitse olla täydellinen, sillä tämä ei ole rakettitiedettä. Riittää, kun on halua ja aikaa pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan ja olemaan vastavuoroinen.
• Kun lapsi kokee, että aikuinen kerrankin kuuntelee, hän ei enää tarvitse energiaa suojamuurien kannattelemiseen.
• Jos aikuinen kertoo avoimesti omista tunteistaan, suruistaan ja peloistaan, hänestä tulee lapselle helpommin lähestyttävä. Emme ole yksioikoisia etäisiä hahmoja, vaan inhimillisiä tyyppejä.

Läksykummi tarjoaa peruskouluikäiselle lapselle henkilökohtaista tukea koulunkäyntiin sekä juttuseuraa. Tavoitteena on edistää lapsen luku- ja kielitaitoa, ylläpitää koulumotivaatiota ja ehkäistä yksinäisyyttä. Kummi ja lapsi tapaavat yleensä tunnin verran kerran viikossa vähintään lukukauden ajan. Yhteyttä pidetään pääosin puhelimitse tai tietokoneella. Kummin tehtävään saa koulutuksen ja tukea.

Juttu julkaistu Lapsemme 3/2021 -lehden Vapaaehtoinen-palstalla.