Koko perheen päiväkotipäivä

Oletko laulattanut lapsia päiväkodissa tai videoinut retkipäivän? Päiväkodin ja vanhempien yhteistyö on entistä monipuolisempaa.

Päiväkoti on useille perheille monivuotinen. Oma lapsi voi viettää siellä suurimman osan arjestaan. Siksi on tärkeää, että yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä sujuu. Yhteistyölle luontevia paikkoja on paljon.

– Vanhempien ja päiväkodin työntekijöiden yhteistyössä on se vahvuus, että he kohtaavat toisensa päivittäin vanhempien tuodessa ja hakiessa lapsensa. Tuolloin on helppo vaihtaa kuulumiset, sanoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Merja Korhonen Suomen Vanhempainliitosta.

Otollinen hetki hyvän yhteistyön rakentamiselle on se, kun lapsi aloittaa päiväkodin. Tutustumisaikaa pitää olla riittävästi, sillä juuri tuolloin on paljon kysyttävää päiväkodin päivärytmistä, lapsen ryhmästä, ulkoilusta ja muista toimista ja tavoista päiväkodissa.

Jos vanhemmat kuulumisten vaihdon yhteydessä kuulevat lapsestaan positiivisia asioita, se motivoi ja sitouttaa yhteistyöhön. Kun yhteistyö on rakennettu myönteiselle pohjalle, myös mahdollisista hankalistakin asioista on helppo puhua.

Päivittäisten kohtaamisten lisäksi tärkeitä ovat keskustelut. Ensimmäinen käydään lapsen aloittaessa päiväkodin. Sen jälkeen varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvat vasu-keskustelut ovat vuosittain. Vasu-keskusteluissa mietitään yhdessä lapsen kehitystä ja oppimista sekä sitä, miten lasta voi tukea parhaalla mahdollisella tavalla.

Uudessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa vanhempien roolia on nostettu aiempaa merkittävämmäksi ja vahvemmaksi.

– Vanhempien kanssa toteutettavia yhteistyökäytäntöjä pohditaan nyt päiväkodeissa varmasti enemmän. Lapsen elämä on kokonaisuus, ja siksi on tärkeää, että hänen lähellään olevat aikuiset miettivät yhdessä lapsen asioita, Korhonen painottaa.

Monissa päiväkodeissa vanhemmat ovatkin jo mukana päiväkodin arjessa. Yhdessä päiväkodin henkilöstön kanssa he miettivät, millainen toimintatapa sopii juuri tähän päiväkotiin, juuri tähän yhteisöön.

Vanhemmilta toivotaan aktiivista roolia myös silloin, kun halutaan kehittää jotain. Esimerkiksi jos päiväkodeissa on sisäilmaongelmia, olisi tiedonkulun ja yhteistyön sujuvuuden kannalta tärkeää, että kuntien sisäilmatyöryhmiin otettaisiin mukaan myös vanhempien edustaja.

Terveellisten tilojen lisäksi vanhemmat ovat usein kiinnostuneita tilojen turvallisuudesta. Lapsella täytyy myös olla päivittäin se tunne, ettei kukaan kiusaa häntä eikä ketään muutakaan.

– Vanhemman kannattaa ottaa puheeksi, jos hän huomaa, ettei päiväkodissa ole tarpeeksi henkilökuntaa tai jos se ei ole pätevää. Tärkeää on seurata myös lapsen ryhmän kokoa, sillä ryhmäkoko vaikuttaa siihen, miten yksilöllisesti lapsi ehditään kohdata.

Päiväkotia koskevan yhteistyön tavoitteena on luoda toimiva yhteisö. Samassa päiväkodissa olevat lapset ja heidän vanhempansa elävät samanlaista elämänvaihetta. He kohtaavat samoja iloja ja haasteita lapsen kehityksessä ja kasvussa. Usein perheet asuvat lähellä toisiaan. Perheitä yhdistäviä asioita on siis paljon.

Yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny itsestään. Päiväkodin ihmiset voivat toimia aloitteentekijänä ja kutsua vanhempia yhteisen tekemisen äärelle. Joissakin päiväkodeissa on esimerkiksi vietetty yhteisiä ruuanlaittoiltoja, joissa jokainen pääsee osallistumaan: pilkkomaan, keittämään, leipomaan tai vaikkapa kattamaan. Ruuanlaiton lomassa on helppo tutustua toisiin.

Vanhemmilla on ammattiinsa ja harrastustensa kautta monenlaista osaamista ja se kannattaa ottaa käyttöön. Esimerkiksi joissakin päiväkodeissa vanhemmat ovat ottaneet päiväkotiryhmiä vierailulle työpaikalleen, ja joku on voinut tulla päiväkotiin pitämään lapsille joogaa.

Perheet ovat myös keskenään alkaneet tehdä yhteisiä asioita. On perustettu kuoroja, bändejä, puistotreffejä ja harrastuskuljetusrinkejä. Nämä ovat oivallisia verkostoitumismahdollisuuksia myös niille perheille, joilla ei ole isovanhempia tai muita sukulaisia lähellä.

– Päiväkodin kautta koko perhe voi saada uusia ystäviä. Kun on tutustuttu, on myös helpompi kysyä apua. Esimerkiksi vanhempi voi hakea päiväkodista oman lapsensa lisäksi toisen perheen lapsen, jos toisella vanhemmalla on vaikkapa tavallista pidempi työpäivä, Korhonen sanoo.

Korhosen mielestä vanhempainiltoja ei kannata tuhlata asioista tiedottamiseen, koska sen voi hoitaa tiedotteilla. Vanhempainilloissa tärkeintä on verkostoituminen ja keskustelu asioista, joihin halutaan vanhempien mielipide.

– Vanhempainilloissa kannattaa puhua suoraan siitä, millaista yhteistyötä toivotaan ja mitä halutaan yhdessä tehdä. Keskustelujen pohjaksi vanhemmat voisivat esittää, mitä he pystyvät yhdessä tekemään lastensa hyväksi tässä päiväkodissa.

Hyvät ideat kirjoitetaan muistiin. Olisi hyvä sopia, kuka vanhemmista on yhteyshenkilö. Yhteisiä asioita järjestämään voidaan perustaa 3–6 vanhemmasta koostuva vanhempaintiimi. Vanhempien yhteystiedot on tärkeää kerätä, ja päiväkodin työntekijät voivat auttaa kyselemään niiden yhteystietoja, jotka eivät ole paikalla. Sitten päätetään porukalla, miten pidetään yhteyttä, perustetaanko esimerkiksi Whatsapp- tai Facebook-ryhmä.

Suurimpana haasteena päiväkodin ja kodin yhteistyölle on kiireinen arki. Myös perheet ovat erilaisia. On ymmärrettävää, jos osa vanhemmista ei ehdi tai halua mukaan yhteisölliseen toimintaan.

– Kaikki vanhemmat kuitenkin toivovat, että heillä on hyvä keskusteluyhteys päiväkotihenkilöstön kanssa, koska heidän lapsensa viettävät ison osan arjestaan heidän kanssaan. Kun lapsi menee mielellään päiväkotiin, se on jo vanhemmalle viesti siitä, että asiat ovat aika hyvin, Korhonen sanoo.

Santahaminan päiväkodilla on erityinen aamupäivä. Pihalle on ilmestynyt bändi, herkkubuffet, kasvomaalauspiste sekä oikeita prinsessoita ja supersankareita. Meneillään on päiväkodin ja vanhempien yhteistyöllä aikaansaatu pihatapahtuma kaikille lähialueen lapsille.

– Santahaminassa kaikki päiväkodin hoitajat ja opettajat tietävät talon asioista, joten yhteisjutuista sopiminen lasta viedessä ja hakiessa on helppoa. Olemme päivätöiltä ehtiessämme esiintyneet Wimmaralli-bändimme kanssa päiväkodilla ja leikkipuistossa, ja ilman muuta tulimme nytkin, kertoo tapahtumaa järjestellyt isä, tutkija ja vapaa-ajan muusikko Samu Rautio.

Tapahtuman yhteyshenkilö lastentarhanopettaja Anna-Liisa Hiiros kertoo, että päivähoidossa yleensäkin vanhemmat ovat erittäin tervetulleita osallistumaan tapahtumiin, retkiin tai kertomaan esimerkiksi harrastuksistaan.

Yhdessä tekeminen on antoisaa kaikille ja yhteydenpidosta tulee usein luontevaa. Hiiros kertoo, että viikko-ohjelman saatuaan jotkut vanhemmat saattavat kyselläkin, tarvitaanko jossakin apua.

– Silti moni vanhemmista ei tiedä, että he voivat osallistua. Heitä pitäisi informoida enemmän ja kannustaa osallistumaan.

Pihatapahtumassa lapset sauraavat bändiä ensin vähän epäröiden, mutta viimeistään Wimmarallin Robin-tulkinta saa yleisön jammailemaan. Lasten mielestä tanssiminen, laulu, hyppiminen ja kasvomaalaus ovat tapahtuman parasta antia.

Samu Rautio on päiväkodilla tuttu näky soittelemassa joko bändinsä kanssa tai itsekseen. Hän kannustaa vanhempia osallistumaan omien mahdollisuuksien mukaan ja matalalla kynnyksellä.

– Kun mukana on useampi tekijä, pienelläkin panoksella voidaan saada hyvää aikaiseksi ja tehdä se silti löysin rantein. Eikä kaiken tarvitse olla tarkkaan suunniteltua. Lapsille voi antaa lyhyitä fiilispohjalta toteutettuja hetkiä omien kiinnostusten mukaan.

MLL on julkaissut varhaiskasvattajille materiaaleja muun muassa turvallisen päiväkotiryhmän rakentamiseen, kiusaamisen ehkäisemiseen ja päiväkotirauhaan. Mediakasvatuksen materiaaleista osa on suunnattu myös vanhemmille.

Vanhempainliitto on luonut vanhempainiltoihin Wilho-materiaalin, jonka avulla maahanmuuttajataustaiset vanhemmat on helpompi saada keskusteluun mukaan.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 3/2018 -lehdessä.