Kohtaamisia Ranualla

Ranuan yläasteen tukioppilaat halusivat parantaa koulunsa yhteishenkeä. Syntyi hanke nimeltä Kohtaamisia, joka on muuttanut koulun ilmapiiriä.

Iloisin värein maalattu kukkaköynnös kiemurtelee Ranuan yläasteen käytävän seinässä. Maalaus valmistui viime keväänä, ja nyt terälehdistä puuttuvat enää koulun 30 tukioppilaan kasvokuvat. Niistä voi aikanaan tarkistaa, keitä oman koulun tukioppilaat eli tukarit ovat.

Yhdeksäsluokkalaiset Salla Kopalainen, Maija Juutinen, Elina Kataja ja Linnea Ilvesluoto hakivat tukioppilaiksi seitsemännen luokan keväällä.

– Tukareiksi pääsivät kaikki hakijat. Kasiluokalla saimme tehtävään koulutusta ja nyt olemme päätukareita, kertoo Salla Kopalainen.

Ranua on piskuinen 4 000 asukkaan kunta Rovaniemen eteläpuolella. Se on tunnettu erityisesti loppukesän oransseista hillasoistaan. Kunnassa annetaan perusopetusta neljässä koulussa, joista yksi on Ranuan yläaste.

Viime vuonna yläasteen tukioppilasohjaaja Riitta Koho sekä tukioppilaat päättivät saada liki 300 oppilaan koulussa aikaan jotain, joka vähentäisi kiusaamista ja parantaisi yhteishenkeä.

Yhdessä miettien syntyi Kohtaamisia, tukioppilaiden oma hanke, jonka suojelijaksi saatiin Ranuan kunnanjohtaja ja taustatueksi nuorten etsivä työ sekä nuorisotyöntekijät.

Tukioppilaat hakivat hankkeelleen myös Itse tehty- projektirahaa.

– Saimme 200 euroa, jolla hankimme teemapäivän koristeita, vappukoristeita ja palkintoja kilpailuihin, kuten tikkareita ja karkkia, Linnea Ilvesluoto kertoo.

Hanke starttasi teemapäivällä helmikuussa 2016. Eri-ikäiset oppilaat kisasivat päivän aikana joukkuelajeissa, joiden teemana oli yhteisöllisyys. Koulun mediaryhmä teki teemapäivästä videon, jolla osallistuttiin Meidän paras koulu! -videokisaan.

Pariminuuttinen video tuo hauskoja muistoja päivästä. Videolla näkyy, kuinka koulun oppilaista koostuva pitkä ja paksu letkajenkkajono luikertelee juhlasalissa kuin käärme.

Tukioppilaita tänä vuonna ohjaava Piia Juntunen-Laakso kertoo, että koulussa muodostuu helposti omia porukoita, joiden olisi hyvä välillä myös sekoittua. Se lisää yhteisöllisyyttä.

– Siinä mielessä on hyvä juttu, että tukareissa on oppilaita monista eri ryhmistä.

Linnea listaa muutamia porukoita, joita yläasteelta löytyy.

– Syrjäkyliltä tulevilla on omat porukat, ja ysiluokkalaiset pojat ovat paljon keskenään. Sitten on urheilijat, joita on paljon. Omia ryhmiä syntyy niistä ihmisistä, jotka tykkäävät samoista asioista, kuten samasta musiikista.

Entä sitten kiusaaminen eri ryhmien tai ihmisten välillä? Voiko tukari tai hanke vaikuttaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen, joka usein on aikuisten silmiltä piilossa?

Tytöt pohtivat asiaa.

– Luulen, että somessa tapahtuva kiusaaminen on jossain määrin ongelma, Elina Kataja sanoo.

– Siitä on tosi vaikea puhua kenellekään, Linnea jatkaa.

Puhelimella tapahtuva kiusaaminen voi tukareiden mukaan olla vaikkapa ryhmästä eristämistä.

– Tytöt eristävät, pojat yleensä sanovat asiat suorempaan, Linnea miettii.

Elävässä elämässä tapahtuvaan kiusaamiseen tukioppilaat eivät epäröisi puuttua.

– Jos näen selvästi, että joku kiusaa toista, menen sanomaan, että tuo ei ollut järkevää, Salla sanoo.

– Meitä nuoremmat saattavat kiusata toisia, koska haluavat huomiota. Ysiluokalla ei enää jakseta käyttää aikaa toisten kiusaamiseen, Linnea sanoo.

Tukioppilasohjaajana aiemmin toiminut Riitta arvioi, että Kohtaamisia-hanke on vähentänyt kiusaamista ja huonoa käytöstä koulussa.

– Vielä viime keväänä oli havaittavissa tönimistä ja muutama tappelukin oli. Kun katson oppilaita nyt, he jopa liikkuvat rauhallisemmin kuin vuosi sitten. Harvemmin kuulee, että joku huutelisi älyttömyyksiä toiselle, hän sanoo.

Entä tästä eteenpäin? Miten tukioppilaat aikovat jatkaa yhteishengen nostatusta omassa koulussaan?

Tälle lukuvuodelle on luvassa monenlaista, kertoo Linnea.

– Ainakin me tehdään selfieseinä, johon tulee hankkeemme oma logo. Seinän edessä voi kuka vain käydä ottamassa selfien yksin tai kaverin kanssa ja lähettää sen sitten tukareille.

Kuvat on tarkoitus tulostaa koulun seinälle niin, että jokainen oppilas on kuvissa mukana tavalla tai toisella, tukioppilasohjaaja Piia kertoo.

– Tukioppilaat hakevat vuoden varrella kuviin mukaan heitä, jotka eivät ole vielä kuvassa olleet.

Big Sister -viikolla tukioppilaat aikovat keksiä erilaisia tehtäviä, joita he kuuluttavat keskusradiosta. Ideana on saada kaikki tekemään yhdessä jotakin tavallisuudesta poikkeavaa: laittamaan pipon päähän tunniksi, laulamaan yhteistä joululaulua tai tervehtimään päivän aikana kolmea ihmistä, joita ei normaalisti tervehdi.

– Tai me voidaan soittaa tunnin alussa kivaa musiikkia keskusradiosta. Sellaista, josta tulee hyvälle päälle, Linnea sanoo.

Suomessa toimii vuosittain 11 000 tukioppilasta. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää toiset huomioivaa käyttäytymistä, luoda kouluun yhteishenkeä, torjua yksinäisyyttä ja lisätä nuorten osallisuutta koulussa. MLL aloitti tukioppilastoiminnan jo vuonna 1972. Nykyisin tukioppilastoimintaa on lähes kaikissa perusopetuksen ylä- ja yhtenäiskouluissa.

Itse tehty -raha on tarkoitettu 13–19-vuotiaitten nuorten projekteihin koulussa ja vapaa-ajalla. Ehtona on, että projekti on nuorten itsensä ideoima ja toteuttama ja sillä on yhteys tukioppilastoimintaan tai MLL:n paikallisyhdistyksen toimintaan. 100–500 euron suuruista avustusta voi hakea koko kouluvuoden ajan.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 4/2017 -lehdessä.