Esa Iivonen: Lapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossa tarvitaan monipuolista tietopohjaa
Lapsi- ja perhepolitiikan toteuttamisessa tarvitaan monipuolista tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Hyvä tietopohja mahdollistaa vaikuttavien toimien suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja kehittämisen, kirjoittaa MLL:n lapsi- ja perhepolitiikan ja lapsen oikeuksien johtava asiantuntija Esa Iivonen.
Yhteiskunnalliset ja globaalit muutokset korostavat entisestään ajantasaisen tiedon merkitystä päätöksenteossa. Esimerkiksi digitalisaatio, mediaympäristön muutos ja yhteiskunnan kansainvälistyminen muovaavat lasten ja nuorten elinympäristöä ja arkea. Ilmiöiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin tarvitaan ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi.
Tietoon perustuvan päätöksenteon merkityksestä on puhuttu paljon, mutta siitä huolimatta päätöksenteon tietopohja on edelleen usein vajavaista tai olemassa olevaa tietoa käytetään yksipuolisesti.
Osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa toteutetussa Tilastokeskuksen raportissa tuodaan hyvin esille lapsia koskevan tiedon aukot, jotka koskevat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia sekä alle kouluikäisiä lapsia. Näihin tietoaukkoihin myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt toistuvasti huomiota. Kesäkuussa Suomelle annetuissa komitean suosituksissa tuodaan jälleen esille, että lapsia koskevia tietoja tulisi tuottaa eritellysti muun muassa vähemmistöön kuulumisen tai haavoittuvan aseman mukaan. Hyvä tietoperusta mahdollistaa vaikuttavat toimet syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi sekä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Tiedon yksipuolinen käyttö puolestaan liittyy erityisesti siihen, että taloudelliset tekijät korostuvat päätöksenteossa. Tämä johtaa siihen, että myös taloutta koskeva tieto korostuu päätöksenteossa ihmisten hyvinvointia koskevan tiedon kustannuksella.
Taloutta koskevan tiedon perspektiivi on yleensä lyhyt: seuraava talousarviovuosi tai muutaman seuraavan vuoden jakso. Erityisen haitallista tämä on lasten ja nuorten kohdalla. Esimerkiksi talouden sopeutustoimet, jotka lisäävät lapsiperheköyhyyttä, voivat heijastua hyvin kielteisesti ja pitkäkestoisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, millä on inhimillisten vaikutusten lisäksi kielteisiä vaikutuksia myös julkiseen talouteen.
Onkin välttämätöntä, että hallitusohjelmaan sisältyvät sosiaaliturvan leikkausten – kuten asumistuen, työttömyysturvan ja toimeentulotuen leikkaukset – lapsi- ja perhevaikutukset arvioidaan ja että sen pohjalta leikkauksia tarkastellaan uudelleen.
Lapsilla ja nuorilla on paljon sellaista tietoa, jota ei saada päätöksenteon tueksi muutoin kuin kysymällä heiltä. Esimerkiksi yksinäisyydestä, väkivaltakokemuksista, mediankäytöstä, vapaa-ajanvietosta tai palvelukokemuksista tarvitaan lapsilta ja nuorilta itseltään kerättyä tietoa. Lapsen oikeuksien komitea painottaakin, että monissa tapauksissa ainoastaan lapset itse voivat kertoa, miten heidän oikeutensa ovat toteutuneet.
Tiedonkeruu lapsilta ja nuorilta on turvattava pitkäjänteisellä tavalla. Tiedon jatkuvuus ei saa olla riippuvaista kulloisestakin resurssitilanteesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskysely on keskeinen lasten ja nuorten kokemuksellisen tiedon lähde. Kouluterveyskyselyn kehittämisen, toteuttamisen ja siihen liittyvän tutkimuksen voimavarat on varmistettava.
Myös Lapsiuhritutkimus tarvitsee pysyvän rahoituksen. Lapsiuhritutkimus tuottaa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta perustietoa, jota tarvitaan ilmiön vähentämiseksi ja siihen liittyvän toiminnan kehittämiseksi.
Juttu on julkaistu Lapsemme-lehdessä syksyllä 2023.
Lue myös Lapsemme-lehden artikkeli ”Tutkimustieto lapsista on hajallaan”, johon on haastateltu Tilastokeskuksen kehittämispäällikköä. Lapsitiedon kokoavan tietoportaalin rakentaminen on suunnitteilla, mutta sitä odotellessa on tärkeää tiivistää yhteistyötä, paikata tilastojen puutteita ja tuoda lasten oma ääni paremmin kuuluviin.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet
