"En ollut kokemusteni kanssa yksin" - apua kiusatuille ja vanhemmille

Emilia jätettiin leikkien ulkopuolelle jo päiväkodissa. Satu kaipasi neuvoja poikansa kiusaamisen lopettamiseen. Kiusattujen lasten ja heidän vanhempiensa tueksi järjestetyt verkkotukiryhmät kannattelevat ja kannustavat vaikeuksissa.

Selviytyjät-ryhmät ovat MLL:n vertaistukea kiusaamista kokeneille nuorille. Emilia Turunen, 20, kuuli ryhmästä kaveriltaan nuorisotalolla muutama vuosi sitten. Hän opiskeli ammattikoulussa, jossa jonotti paikkaa ”omalle keskustelijalle”.

– Ajateltiin, että ryhmä voisi toimia siihen hyvänä siirtymänä. Aluksi epäilin ja jännitin, uskallanko mennä ryhmään, sillä Jyväskylä on pieni paikka ja siellä voisi olla tuttuja. Ryhmä osoittautuikin sanoin kuvaamattoman tärkeäksi: en ollut kokemuksineni yksin ja tunsin oloni turvalliseksi. Odotin innolla tapaamiskertoja.

Emilia kertoo kokeneensa syrjintää pienestä pitäen. Päiväkodin viiden kaverin ryhmässä hänet suljettiin usein ulkopuolelle. Hän oli kotoisin toisia lapsia pienemmältä paikkakunnalta ja vieläpä ylpeä siitä. Siitä ei pidetty, ei myöskään siitä, että hän yritti kovasti päästä muiden mukaan.

– Leikin paljon yksinäni eikä minulla ollut montaa kaveria.

Samat lapset siirtyivät kouluun ja kiusaaminen jatkui läpi peruskoulun. Uusia kiusaajia riitti. Välillä oli helpompia aikoja, välillä vaikeampaa.

Emilia poikkesi valtavirrasta raskaamman musiikin maullaan ja pukeutumistyylillään. Hänen ulkonäköään ja kokoaan kommentoitiin: oot outo ja näytät tuolta. Koulun käytävillä kuiskittiin ja näytettiin käsimerkkejä.

– Kiusaaminen teki minusta epävarman, minkä kanssa kamppailen edelleen. Aistin ympäristöä ja toisten katseita herkästi. Jos jotkut naureskelevat, mietin, puhutaankohan minusta. Saatan vieläkin säpsähtää, kun tunnistan vaatteita, joita kiusaajani käyttivät. Ovatkohan nuo samoja tyyppejä?

Emilia kiittää, että hän pääsi työstämään kokemuksiaan Selviytyjät-ryhmässä. Hän ymmärtää nyt, ettei kiusaaminen ollut hänen vikansa ja ettei hän itse olisi voinut tehdä asialle mitään. Hänelle kävi näin.

– Vertaisryhmä ja oman keskustelijan apu ovat vahvistaneet minua. Pystyn katsomaan eteenpäin ja tapaamaan ihmisiä. Jos olen kohdannut kiusaajiani, en mene lukkoon kuten aiemmin. Mielialani on parempi kuin pitkään aikaan.

Satu Arhola törmäsi Facebookissa MLL:n mainokseen, jossa tarjottiin verkkotukea kiusaamista kokeneiden lasten vanhemmille. Hän halusi mukaan. Ensimmäinen ryhmä oli täynnä, mutta seuraavaan mahtui.

Satun poikaa oli kiusattu ensimmäiseltä luokalta alkaen. Vaikka koulu vaihtui, kiusaaminen jatkui uudessa paikassa, jossa hänen poikansa joutui raivokohtauksia saavan pojan kohteeksi.

Kerran luokka oli mennyt opettajan kanssa uimahalliin, jolloin bussista jäädessä ja suojatietä ylittäessä raivarin saanut poika oli työntänyt Satun pojan autotielle. Lähestynyt auto teki hätäjarrutuksen ja poika pelastui nipin napin törmäykseltä.

– Tämän hengenvaarallisen tilanteen työstäminen on perheessämme kesken. Onnettomuuden jälkeen opettaja ja rehtori soittivat meille, mutta sen jälkeen asia jätettiin. Edes pojaltamme ei kysytty, jäikö tapahtunut vaivaamaan häntä.

Kiusataanko lastasi -verkkotukiryhmässä Satu sai konkreettisia neuvoja, miten asian kanssa voi koulussa edetä.

– Esimerkiksi kenen kanssa voi puhua ja millaista apua saada. Oli myös helpottavaa jakaa tuntemuksia muiden vanhempien kanssa ja jäsentää tapahtunutta. Siinä sai tilaisuuden purkaa omaa epävarmuuttaan, sillä ajoittain epäilee, onko omassa ajattelussa jotain pielessä. Oli rohkaisevaa kuulla, että on oikeilla jäljillä.

– Sain ryhmästä pontta olla uudelleen yhteydessä kouluun ja kysellä jatkotoimenpiteistä. Lopulta seitsemän kuukautta onnettomuuden jälkeen, rehtori ilmoitti, että meillä olisi oikeus tehdä tapahtuneesta rikosilmoitus. Ryhmäni kertoi tämän heti.

Kiusattujen lasten vanhemmat ovat usein yksin kokemustensa kanssa. Satu on kiitollinen MLL:n järjestämistä verkkotukiryhmästä ja toivoo, että vanhemmat löytäisivät kaikille avoimen ja maksuttoman avun.

Kiusaaminen koskettaa päivittäin lukuisia lapsia netissä, koulussa ja harrastuksissa. MLL tarjoaa monipuolista tukea kiusaamista kokeneille lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen sekä menetelmiä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ammattilaisille. Tässä esimerkkejä:

• Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa kiusatuille tarjotaan matalan kynnyksen keskusteluseuraa vuoden jokaisena päivänä.
• Selviytyjät-verkkotukiryhmissä on tarjolla vertaistukea 12–21-vuotiaille nuorille, jotta vahvistetaan sitä, mitä kiusaaminen on heikentänyt.
• Nuortennetissä on kiusaamiseen liittyvää tietoa sekä vertaisten tukea.
• Vanhempainpuhelimessa vanhemmalla on mahdollisuus keskustella ja purkaa tuntemuksia lapsen kiusaamisesta.
• Kiusataanko lastasi -verkkotukiryhmä on kohtaamispaikka kiusattujen 7–12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Ryhmässä etsitään selviytymisen keinoja ja pohditaan, kuinka oman lapsen tilannetta voi parantaa.
• Koulurauha-ohjelmalla edistetään kouluyhteisön yhteishenkeä ja hyvinvointia yhdessä lasten, nuorten ja kumppanien kanssa läpi lukuvuoden. Varhaiskasvatuksessa viemme eteenpäin päiväkotirauhaa.
• Vuosittain 11 000 vapaaehtoista tukioppilasta vahvistaa koulun hyvää ilmapiiriä, niin ettei kukaan jäisi joukon ulkopuolella ja yksinäiseksi.
• Vanhempainilloissa ja oppitunneilla kohtaamme vuosittain yli 12 000 lasta, nuorta ja vanhempaa ja lisäämme tietoa kiusaamisen vakavista seurauksista ja toisia kunnioittavasta käyttäytymisestä.
• Koulutamme opettajia ja muita lasten ja nuorten kanssa toimivia aikuisia kiusaamisen ehkäisyyn ja turvallisen ilmapiirin rakentamiseen.

Juttu on julkaistu Lapsemme-lehdessä syksyllä 2023.